Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Liima, joka saa ihmiset kotoutumaan

Pentti Ojajärvellä on menossa toinen työviikko Pielisjoen linnassa. Kuva: Aimo Salonen Pentti Ojajärvellä on menossa toinen työviikko Pielisjoen linnassa. Kuva: Aimo Salonen
Puheesta kuulee, että mies tulee Pohjanmaalta:

–  Tämä on selevästi ja ytimekkäästi ilmaastu ja allekirijootan se satarosenttisesti!

Puhuja on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton uusi kulttuuriasiantuntija Pentti Ojajärvi ja kannanotto koskee maakuntaohjelmasta löytyvää lausetta: Kulttuuri on hyvän elämän edellytys ja jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin.

Kansanmusiikkipiirit tuntevat Ojajärven mandoliinia soittavana pelimannina. Miltä tuntuu hyppäys byrokraatiksi?

–  Oonhan mä ollu ennenkin kun mä oon ollu koulutusohjelmajohtaja ammattikorkeakoulussa ja koulutusjohtajana Kiteen oppimiskeskuksessa, Ojajärvi huomauttaa.

Maakuntaliiton tiedotteessa Ojajärvi toteaa, että tuntuu, kuin hänen koko tähänastinen työ- ja yksityiselämänsä olisi valmistanut häntä juuri tähän tehtävään.

Mitä tuo oikein tarkoittaa?

–  Ensinäkin mä oon ollu aika kauan tekemisissä kulttuurin kanssa, mies aloittaa vastauksensa.

–  Kun kävin Kerubissa syömässä, siellä oli juliste Hassisen Koneen 40-vuotiskonsertista. Rupesin miettimään, että kyllä kaikesta alkaa olla jo 40 vuotta tai 30 tai ainakin 20 vuotta.

Täytyyhän elämänkokemuksen näkyä: mies varttui Pohjanmaalla, kuunteli rokkia, löysi mandoliinin ja pelimannimusiikin jo teini-iässä, opiskeli, perusti perheen, päätyi 90-luvun alussa Pohjois-Karjalaan ja perusti perheen opettajan, poliitikon ja kulttuuri-ihmisen Leila Luukkaisen kanssa. Verkostot alkoivat laajentua omien tuttavuuksien lisäksi myös vaimon suhteiden kautta.

Jossakin vaiheessa hänellä oli ammattikorkeakoulussa kaksoisrooli: samalla kun hän opetti siellä, hän myös opiskeli musiikkipedagogiksi.

– Nyt kun olen tässä hommassa soitellut puheluja runsaan viikon ajan, niin kaikki ne juttukaverit ovat olleet tuttuja, Ojajärvi sanoo.

Mies myöntää, että toki hänen maakunnallisessa kulttuurituntemuksessaan on myös aukkoja.

–  Tällä hetkellä en vain tiedä, mitä ne ovat. Aloitin nyt tutuista ja laajennan sitten muihin.

Ja millä tavalla kulttuuri ja maakuntaliitto sitten liittyvät yhteen?

–  Mä arvasin, että sä kysyt tommosia asioita, niin minä sitä yöllä mietin, Ojajärvi vastaa ja ojentaa printin valmiiksi kirjoittamastaan tekstistä.

Ojajärven mukaan maakuntaliitolla on selvä rooli kulttuurin kehittämisessä varsinkin nyt, kun kunnissa ei ole enää entiseen tapaan kulttuurisihteereitä.

–  Ennenhän niitä oli joka kunnassa. Nyt heidän tehtäviään on hajautettu eri suunnille ja ihmisille on tullut lisää tehtäviä. Maakuntaliiton tehtävä kulttuurin kehittäjänä kasvaa.

Ojajärven työrooli on kaksijakoinen: toisaalta hän kehittää maakunnan kulttuuritoimijoiden toimintamahdollisuuksia, toisaalta pitää hyppysissään elokuisen maakuntapäivän kokonaisuutta.

Ojajärvi on ollut kahteen eri kertaan maakunnallisessa taidetoimikunnassa ja saanut sitä kautta hyvän kuvan alueen ammattitaiteilijoista. Paljon tapahtuu myös harrastajien kautta, ja siihen kenttään maakuntaliiton uusi kulttuuriasiantuntija perehdyttää nyt itseään.

–  Ennen tätä tointa olin maakuntaliiton kulttuuriryhmässä, ja jo siinä tuli ilmi, että siinäkään ryhmässä ei tiedetä kaikkea, mitä tässä maakunnassa tapahtuu, Ojajärvi kertoo.

–  Nyt yritän saada aikaiseksi jonkunlaisen mekanismin, jolla tietoa saataisiin koottua.

Kun kulttuurin tekijät ja ylipäätään kulttuurin kanssa tekemisissä olevat tiedetään, heitä voi ohjata oikeisiin paikkoihin vaikkapa rahoitusta haettaessa.

Elokuun viimeisenä lauantaina, tänä vuonna 29. elokuuta, on Pohjois-Karjalan maakuntapäivä, jonka ohjelman tekevät paikallisesti paikalliset toimijat. Maakuntaliitolla on 50  000 euron kokonaispotti, josta myönnetään 500–2000 euron avustuksia tapahtumien järjestämiseen.

Mutta mitä se pohjoiskarjalaisuus oikein on?

–  Mähän oon muualta tullu. Mä oon Etelä-Pohjanmaalta ja kasvattajaseura on Alajärven Ankkurit, josta minut ostettiin isolla rahalla Kiteen Palloon, huutosakkiin, nykyinen kesälahtelainen vastaa.

–  Mä oon kokenut pohjoiskarjalaisuuden semmoisena erilaisuutena, mikä näkyy varsinkin ihmisissä. Täällä tapahtuu paljon asioita.

Ojajärvi sanoo, että pohjoiskarjalainen identiteetti on syntynyt aikojen alussa ja tärkeää on sen siirtäminen sukupolvelta toiselle.

–  Identiteetti myös muuttuu. Tänne tulee ihmisiä muualta ja kulttuuri on semmoinen liima, jolla eri puolilta tulleita ihmisiä saadaan sopeutumaan Pohjois-Karjalaan. Se särkee myös kielimuurit ja sillä voidaan kotouttaa ihmisiä.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä