Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Villit martat haluaa jatkaa pakuri-löytöjä

Merja Mäkelä (vasemmalla) ja Maija Pasanen tekevät Hasanniemeen linturetkiä. Kuva: Aimo Salonen Merja Mäkelä (vasemmalla) ja Maija Pasanen tekevät Hasanniemeen linturetkiä. Kuva: Aimo Salonen
Sinulla näkyy olevan kiikarit mukana. Miksi?

–  Lintujahan minä täällä tarkkailen. Nytkin kuuluu tuolta tiaisten ääntä, Maija Pasanen vastaa.

Pasanen sekä hänen kanssaan linturetkiä tekevä Merja Mäkelä ovat Villien marttojen, joensuulaisen marttayhdistyksen, aktiiveja, jotka yhdistyksensä muun hallituksen tavoin ovat kampanjoineet näkyvästi Hasanniemen asemakaavamuutosta vastaan.

Villien marttojen hallituksen nimissä on kirjoitettu lehtien mielipidepalstoillekin. Miksi näin, mikä yhdistää marttayhdistyksen Hasanniemeen?

–  Villit martathan on sellainen marttojen alayhdistys, joka harrastaa villivihanneksia, villiyrttejä ja retkeilyä. Kaikki luonto liittyy ihmisten hyvinvointii, Merja Mäkelä huomauttaa.

Muutamissa Hasanniemen puissa kasvaa muun muassa pakurikääpää, josta tehdyn juoman terveellisyydestä on paljon puhuttu.

Pasanen ja Mäkelä ovat samassa joukossa muiden Hasanniemen puolustajien kanssa.

Christof ”Huck” Middeke näkee Hasanniemen osana laajempaa ilmiötä, missä talouden jatkuva kasvu törmää maapallon ja luonnon rajallisuuteen. Maija Pasanen säestää huomauttamalla, että kaavoituksessa on kyse arvovalinnoista.

–  Kirjoituksissa on kyllä korkeita ja hyviä arvoja, mutta käytännössä se ei näy. Tässä on vaakakupissa toisaalta raha ja lyhytnäköisyys, toisaalta ihminen ja luonto.

Merja Mäkelä jatkaa viittaamalla Joensuun pyrkimykseen päästä hiilineutraaliksi.

–  Missä näkyy se ilmastoystävällinen Joensuu, josta niin paljon puhutaan? Eikö sen pitäisi olla läpileikkaava teema tässä kaupungissa.

Suojelijat painottavat Hasanniemen merkitystä keskustan ainoana luonnonmukaisena alueena, jota ei enää kannattaisi nakertaa.

–  Täällä on ainakin kaksi merkittävää lajiryhmää: yöperhoset sekä linnut, jotka ovat yöperhosten ansiosta edustettuina runsaslukuisesti, Joensuun Luonnonystävien varapuheenjohtaja Hannu Parviainen huomauttaa.

Kyse on Parviaisen mukaan kokonaisuudesta, jossa kangasmaasto ja kosteikkoalue kytkeytyvät toisiinsa.

–  Alueella, jonne suunnitellaan omakotitaloja, kasvaa havupuustoa, jota monet lintulajit tarvitsevat. Jos ne katoavat, se vaikuttaa muuhun lajistoon. Luonnossahan on kyse vuorovaikutusverkostosta.

Suojelijat eivät ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan tonttien myyntiä tarvitaan kadunrakennuksen rahoittamiseksi.

–  Tämän tarkoittaa, että raha, joka tonttien myynnistä saadaan, menee tien tekoon niille samoille asukkaille, jotka niitä tontteja ostavat, Maija Pasanen kiteyttää.

–  Siinä ajatellaan yksityistä etua eikä yhteistä, ja ympäristösuojelullisissa asioissa yhteinen etu pitäisi panna aina yksityisen edelle.

Hasanniemen asemakaava käväisi joulukuussa kaupunkirakennelautakunnassa, missä se pantiin pöydälle.

Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen totesi tammikuussa Heilille (KH 18.1.2020), että asia palaa lautakuntaan jommassakummassa helmikuun kokouksessa. Tiistain 11. helmikuuta esityslistalla sitä ei vielä näkynyt.

–  Todennäköisesti se tulee 25. helmikuuta kokoukseen, Maija Pasanen arvelee.

–  Sitä ennen joillakin valtuustoryhmillä on tämän asian tiimoilta kokouksia, ja aiomme olla yhteydessä päättäjiin.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä