Julkaistu 
Hanna Käyhkö

Lämpimäpää kuin koskaan tammikuussa

Sata päivää vappuun. Toivoa sopii, että Keskuspuisto ei näytä silloin aivan samalta kuin tammikuun 21. päivä. Hanna Käyhkö Sata päivää vappuun. Toivoa sopii, että Keskuspuisto ei näytä silloin aivan samalta kuin tammikuun 21. päivä.

Lumeton Joensuu tammikuun loppupuolella on jotenkin elämälle vieras näky. Päivä pitenee aamusta ja iltapäivästä viiden minuutin päivävauhtia, mutta ulkona tuntuu ja näyttää loka–marraskuulta. Hiihtoladut, luistelukentät ja pulkkamäet ovat hiekkaisella jäällä, pihamaiden nurmet näyttävät vihertävän ja talitintti lauleskelee kevätsäveliään.

–  Koskaan ei Suomessa mittaushistorian aikana talvi ole tullut näin myöhään, vahvistaa säätieteitä vuosikymmeniä harrastanut ja tilastoinut pyhäselkäläinen Eero Könönen.

Könösen omat mittaukset Joensuun Pyhäselästä ovat alkaneet vuonna 1972. Ilmatieteen laitoksen mittaukset puolestaan alkoivat Helsingin Kaisaniemessä vuodesta 1844.

–  Jo nyt on selvää, että on syntymässä kaikkien aikojen tammikuun keskilämpötilaennätys, vieläpä reilusti.

–  Korkeat päivälämpötilat korreloivat vähäisen lumipeitteen kanssa. Lumi ei pysy maassa, kun lämpötila huitelee vähän väliä plussan puolella eikä reippaampaa pakastumista näytä vieläkään olevan näköpiirissä, Könönen toteaa.

 

 

Könösen mukaan nyt on rikkoutumassa 90 vuoden takainen, vuonna 1930 mitattu keskilämpötila.

– Silloin on ollut vähän lunta tammikuussa ja koko talvena. Esimerkiksi Salpausselän hiihdot on jouduttu perumaan lumenpuutteen vuoksi.

–  Oman tarkkailuhistoriani lyhin talvi tähän mennessä oli vuonna 2013–2014. Pysyvä lumipeite tuli silloin vasta tammikuussa, ja lumi alkoi sulaa voimakkaasti jo maaliskuun alussa. Maaliskuun lopulla ei enää ollut hiihtokelejä, Eero Könönen sanoo.

Kuluva talvi tuntuu alkaneen Joensuun seudulla aikaisin, vaikka marraskuu oli jonkin verran tavanomaista lämpimämpi.

–  Ensimmäiset lumipeitteet saatiin jo lokakuussa kahteenkin otteeseen ja toinen, lokakuun lopussa saatu lumipeite suli marraskuun puolivälissä pois. Seuraava lumipeite saatiin marraskuun lopulla, ja se onkin säilynyt monin paikoin, mutta nyt viime viikkoina lumi on vähentynyt olemattomiin Joensuun seudulla, Könönen valottaa.

 

 

Lämpimiä ja vähälumisia talvia on toki ollut historiassa ennenkin. Ilmatieteen laitoksen tilastoissa näkyvät esimerkiksi 1970-luvulta vuoden 1971 ja 1972, jolloin on mitattu korkeita lämpötiloja koko Suomessa.

–  Joensuun tammikuinen lämpöennätys on vuoden 1971 tammikuun 11. päivältä: +6,7 astetta, kertoo meteorologi Eveliina Tuominen Ilmatieteen laitokselta.

Tiistaiaamuna tuo ennätys oli lähellä rikkoutumista, kun lentoasemalla mitattiin +6,4 astetta.

Vaikka leutoja talvia on ollut aina, on 2000-luvulla talventulo kuitenkin viivästynyt: pysyvä lumi on tullut tällä vuosituhannella jo kolmesti vasta tammikuun puolella.

Esimerkiksi Kolilla, jossa lumensyvyyttä on mitattu 1950-luvulta saakka, vähälumisimmista tammikuista neljä viidestä on sattunut 2000-luvulle. Vähiten lunta oli vuonna 1972, jolloin tammikuun lopulla lunta oli 9 senttimetriä, mutta sen jälkeen vuodet 2016 (10 senttimetriä), 2014 (11 senttimetriä), 2007 (16 senttimetriä) ja 2020 (18 senttimetriä) erottuvat tilastoista.

 

 

Kansanviisauksien mukaan leuto talvi tietää kylmää kesää. Onkohan juhannuksena luvassa tämän kummempia lämpötiloja?

–  Kesästä ei vielä ole kellään mitään tietoa, meterologi Eveliina Tuominen naurahtaa.

–  Toki siltähän se tuntuu, että kylmää talvea seuraa lämmin kesä, mutta en muista tästä nähneeni mitään tutkimusta. Tässä olisikin kiinnostava graduaihe jollekin opiskelijalle, että vetäisi tilastoja yhteen.

Myöskään säätilastojen tuntija Eero Könönen ei ole kylmien kesien ja lämpimien talvien korrelaatiosta nähnyt tarkempaa tutkimusta.

–  Vuonna 2010 oli toki hyvin kylmä talvi ja sitä seurasi ennätyskuuma kesä. Mutta kyllä tämä kokonaisvaltainen lämpeneminen näkyy eniten siinä, että kevät ja syksy ovat lämmenneet eniten.

 


Kysely: Harmittaako tällainen talvi?

Johanna Eronen:

–  On kyllä harmittanut, kun ei ole päässyt mitään talvilajeja harrastamaan. Olisi ihana päästä hiihtämään, laskettelemaan ja pulkkamäkeen. Onneksi on tulossa pohjoisen reissu, että pääsen vähän talvesta nauttimaan. Huolestuttaa kyllä, että tällaisiako talvet tulevaisuudessa sitten ovat. 

Atte Laitinen:

–  Tämä lumettomuus tekee niin pimeäksi maiseman, että se synkistää. Tuntuu, että väsyttää samalla tavalla kuin marraskuussa, vaikka on jo kevättalvi. Näin kerrostalossa asuessa ei sinänsä muuta vaikutusta tällä säällä ole. Enkä mitään talvilajeja harrasta, niin ei tämä lumettomuus niitäkään sotke. 

Noora Eronen:

–  Pitäisi jo päästä ladulle. Ehdin vain kerran käydä hiihtämässä ennen kuin nämä lumet sulivat. Tällainen lämmin talvi saa miettimään ilmaston lämpenemistä enemmän, ja kyllä se huolestuttaa kaikkiaan. 

Anja Imboden-Heiskanen ja Nenni Imboden, 4

–  Harmittaa, kun Nenni on niin vähän päässyt hiihtämään, vain pari kertaa alkutalvesta ukin kanssa. Mutta lenkillä käynti on kyllä helpompaa, kun ei palele. On tämä outo talvi. Luonto on ihan sekaisin, kun linnut laulaa kuin keväällä. 

 

// Juttua muokattu 22.1.2020 kello 14.37: lisätty kysely jutun loppuun.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä