Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

"Oppositio" vähentäisi talojen määrää

Kai Paavilainen oli torjumassa 1990-luvun lopussa Hasanniemen edellistä rakentamisyritystä. Kuva: Aimo Salonen Kai Paavilainen oli torjumassa 1990-luvun lopussa Hasanniemen edellistä rakentamisyritystä. Kuva: Aimo Salonen

Tulevatko ne avaintontit sinne Hasanniemeen?

Runsaan kuukauden päästä ollaan viisaampia. Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen arvelee, että Hasanniemen asemakaava palaa kaupunkirakennelautakuntaan jommassakummassa helmikuun kokouksessa.

–  Jos se menee sieltä läpi, kaava on nähtävillä noin maaliskuun. Valtuustoon se tulisi huhti- tai toukokuussa, Vartiainen kertoo.

Kaava oli lautakunnassa jo joulukuussa, mutta silloin se jätettiin pöydälle. Viime tiistaina lautakunta yhtä jäsentään lukuun ottamatta kävi kävelemässä alueella, ja sekä lautakunnan puheenjohtaja Matti Väistö (kesk.) että jäsen Petteri Tahvanainen (vas.) arvelevat, että nyt asia on selkiytynyt viimeisimmillekin.

–  Eiköhän me äänestää lätkäytetä. Ratkaisu riippuu niistä parista–kolmesta, jotka ovat horjuneet, Tahvanainen sanoo.

Tahvanainen arvioi, että viimeksi jos olisi äänestetty, lautakunnan ”oppositio” olisi hävinnyt 7–4. Arvio perustuu joulukuun kokouksessa käytettyihin puheenvuoroihin.

Osa lautakunnan jäsenistä toivoi kompromissiesitystä, jonka mukaan suunnitellusta viidestä asuintontista kolme jätettäisiin tekemättä.

 

 

Mutta kuka niitä avaintontteja sinne Hasanniemeen oikein ajaa?

Kysymys nousi esiin, kun Karjalan Heili selvitteli tekeillä olevan kaavamuutoksen taustoja ja Hasanniemen suojelun historiaa. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen vastaa, että ei tässä kyllä kukaan semmoista kaavaa ole tilannut, että nyt pitää saada herroille tontteja.

–  Ihan kaupungin oma hanke tämä on, Karjalainen vakuuttaa.

–  Se on vielä kaupungin omistuksessa olevaa maata, niin että ei tässä edes ole maanomistajaa, joka sanoisi, että teepä mulle tuonne linnatontti.

Edellisen kerran Hasanniemeen yritettiin kaavoittaa asuintontteja 1990-luvun lopussa, jolloin hankkeen vastustus pysäytti kaavoituksen.

–  Vuonna 1998 kirjoitin asiasta lehteen, ja samoihin aikoihin asiasta kirjoitti myös arkkitehti Ari Hynynen. En muista, kumpi otti yhteyttä kumpaan, mutta kutsuimme alueen suojelusta kiinnostuneet koolle, muistelee Kai Paavilainen, joka päätyi johtamaan tuolloin Hasanniemi-liikkeenä syntyneen ja myöhemmin Joensuu-liikkeeksi laajentuneen toimijan ensiaskeleita.

–  Taisi mennä vuoden 1999 puolelle, kun ihmiset kävivät keräämässä ympäri kaupunkia lähes 4  000 nimeä, jotka luovutettiin kaupunginhallitukselle, Paavilainen kertoo.

 

 

Asia on yhä joensuulaisten muistissa.

–  Olisivat päässeet helpommalla, jos eivät olisi silloin puuhanneet sitä kaavoitusta. Nyt ne saivat riesakseen Joensuu-liikkeen, yksi Heilin jututtamista ihmisistä tokaisi.

Miksi siis taas?

–  Tämä näyttäytyy minulle isompana kysymyksenä, kaupunginjohtaja Karjalainen vastaa.

Karjalainen tiivistää ison kokonaisuuden kahteen ydinasiaan: myös huonojalkaiset ruutukaavalla asuvat ovat ilmaisseet halunsa päästä kävelemään Hasanniemessä rantaan saakka, ja siksi rannalle ollaan suunnittelemassa kevyen liikenteen reittiä. Toisaalta kaavoittaminen maksaa, ja asuintonttien kautta kaavoitustaloutta saadaan balanssiin.

Kokonaisuuteen kuuluu myös rannalla olevan Jokiaseman liiketoiminnan turvaaminen. Kaavaehdotuksen mukaan Hasanniemen nykyinen lenkki ajoyhteytenä on huonokuntoinen.

 

 

Mutta entäpä nykyinen kesäteatterialue ja sinne mahdollisesti tuleva kulttuurirakennus?

Kaupunginjohtaja Karjalainen sanoo, että ei sinne mitään isoa laitosta olla tekemässä. Toisaalta juuri siinä osassa Hasanniemeä on rikas linnusto, vaikka se ei riittänytkään osayleiskaavaa tehtäessä suojelun perusteeksi.

–  Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan uhanalaiset lajit pitää ottaa huomioon maankäytössä, Hasanniemen tämänkertaisessa suojelussa mukana oleva Ari Lehtinen huomauttaa.

–  Kaavoitusta viedään eteenpäin, vaikka siellä havaittiin vuosi sitten valkoselkätikkareviiri. Kuinka harvinaisia lajeja sieltä pitää löytää?

 

 

Hasanniemen nykyinen suojeluryhmä on ollut yhteydessä poliittisiin päättäjiin. Ryhmässä mukana olevan Joensuun Lunnonystävien varapuheenjohtajan Hannu Parviaisen mukaan ryhmä piti minimaallisina muutoksia, joita kaavassa oli, kun se oli ehdotusvaiheessa esillä.

–  Kaupungin suunnitelmat pienenivät eli ei sinne isoa kulttuuritaloa olla tekemässä, mutta on se varaus vieläkin iso, kun ottaa huomioon metsän pienuuden. Ydintä siinä nakerretaan.

Parviaisen mukaan omakotitaloja on paljon ja ne tuhoavat lehtomaista kangasta, joka toki on yleisempää kuin kulttuurirakentamisen uhkaamat tuoreet ja kosteat lehdot, mutta joka sekin on alueen lajistolle arvokas.

–  Moni on puheissaan arvellut, että omakotitalot tekisivät alueesta yksityisemmän eikä siellä olisi enää niin monta kävelijää.

Parviaisen mukaan myös rantaraitin skaala vaikuttaa isolta.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä