Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Viikkopysäköinti selkeytti parkkeerausta

Viikkopysäköintijärjestely on voimassa muun muassa Sepänkadulla, joka on suosittu pysäköintipaikka esimerkiksi yliopistolla ja Tiedepuistolla asioivien keskuudessa. KuvaT: Hanna-Mari Lappalainen Viikkopysäköintijärjestely on voimassa muun muassa Sepänkadulla, joka on suosittu pysäköintipaikka esimerkiksi yliopistolla ja Tiedepuistolla asioivien keskuudessa. KuvaT: Hanna-Mari Lappalainen
Vuonna 2018 Joensuun ruutukaavan perinteiset vuoropysäköintirajoitukset poistuivat ja tilalle tuli viikkopysäköinti; kieltomerkin lisäkilvet sallivat edelleen pysäköinnin toisella puolella katua, mutta pidemmällä ajanjaksolla. Toisella puolen katua pysäköinti on kielletty maanantain aamukahdeksasta torstaihin aamukahdeksaan ja toisella puolen torstaina aamukahdeksasta eteenpäin maanantain aamukahdeksaan asti.

Osassa katuosuuksista on myös lisäkilvellä ilmoitettu, mikäli alueella saa pysäköidä vain kiekolla rajoitetun ajan.

Kilpiviidakko on ihmetyttänyt monia, mutta Joensuun kaupungin pysäköinninvalvonnan toimistonhoitaja Riikka Kukkonen arvioi, että pysäköintivirhemaksujen kirjoittaminen muutosalueilla on jopa vähentynyt. Autoa ei tarvitse enää muistaa siirtää aivan jokaisena aamuna.

Alkuun muutokset aiheuttivat kuitenkin epäselvyyksiä.

– Kyllähän sitä palautetta meille tuli näiltä tietyiltä alueilta, koska monien lisäkilpien vuoksi ei tiedetty, voiko alueelle pysäköidä vai ei. Mutta ajan kanssa ne ovat tulleet tutuiksi, Kukkonen kertoo.

Muutokset vuoropysäköintialueilla tehtiin alun alkaenkin asukkaiden elämän sekä talvihuollon helpottamiseksi.

– Monet kadut ovat sen verran kapeita, että molemmille puolille ei mahdu autoja. Silloin siitä ei välttämättä mahtuisi ambulanssikaan kulkemaan läpi, muistuttaa Joensuun kaupunkirakenneyksikön avustava suunnittelija Tuija Tiira.

Liikekeskustassa eli Suvantokadulta Yläsatamakadulle ja Koulukadulta Rantakadulle on keskitetty pysäköintijärjestelmä, eli alueella autolla asioivia pyritään ohjaamaan pysäköintilaitoksiin ja maksullisille kadunvarsipaikoille. Alueella ei siis käytännössä ole pidempiaikaisia maksuttomia parkkipaikkoja ollenkaan.

Tuija Tiiran mukaan tähän kuitenkin pyritään vain liikekeskustassa, eikä kaikkia maksuttomia pysäköintipaikkoja ruutukaavan alueella olla suinkaan poistamassa.

– Ainakaan kukaan ei ole minulle sanonut, että maksullinen pysäköinti tästä vielä lisääntyisi, Tiira tuumaa.

Ruutukaavalta löytyy yhä useita katuosuuksia, joihin voi pysäköidä maksutta ja ilman kiekkoa tiettyinä päivinä. Tällainen katu on esimerkiksi Sepänkatu, joka on kovan käyttöasteensa vuoksi kirvoittanut Tiiran mukaan ihmisissä palautetta kaupungille.

Kiekolla rajoitetut katuosuudet ja Itä-Suomen yliopiston kampusalueen pysäköinnin muuttuminen maksulliseksi ovat lisänneet työssäkävijöiden ja opiskelijoiden pysäköintiä Sepänkadulla.

– Meille on tullut palautetta siitä, että Sepänkatu on heti aamulla aivan täynnä. Asukkaillakin on siinä toki autoja, että sellaista se on, Tuija Tiira toteaa.

Muutama vuosi sitten mahdolliseksi tuli pysäköintitunnuksen ostaminen, jonka avulla alueella asuvat ja asioivat voivat pysäköidä kadunvarteen pidemmäksi aikaa. Tiiran mukaan tunnuksilla onkin ollut kova menekki.

– Etenkin Tiedepuiston lähettyviltä, jonne voi ostaa pysäköintitunnuksen B, on ostettu tunnuksia runsaasti. Sillä alueella on niin paljon työntekijöitä, että varmasti on mukavampaa ostaa tunnus kuin pyöriä siellä sun täällä etsimässä parkkipaikkaa, Tiira toteaa.

Parkkeeraussuma on purkautunut osin raviradan pysäköintialueelle. Viime vuoden lopussa Joensuun Pysäköinti Oy esitti, että asvaltoitu parkkialue muutettaisiin maksulliseksi, mutta kaupunkirakennelautakunnassa äänestettiin toisin.

– Raviradan parkki palvelee Tiedepuiston ja yliopiston lisäksi niin monenlaisia alueen tapahtumia, että lautakunta ei ainakaan vielä ollut sitä mieltä, että alue muutettaisiin maksulliseksi, Tiira toteaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä