Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Toinen torni rannalle ja kasvu itärajan helmeksi

Mikäli spekulaatio toteutuu, kymmenen vuoden kuluttua kohoaa 11-kerroksinen hotelli jokseenkin tuo oikeanpuolimmaisen matalan talon tienoilla. Kuva: Aimo Salonen Mikäli spekulaatio toteutuu, kymmenen vuoden kuluttua kohoaa 11-kerroksinen hotelli jokseenkin tuo oikeanpuolimmaisen matalan talon tienoilla. Kuva: Aimo Salonen
–  Niin kuin ymmärrät, kyseessä on spekulaatio, kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen painottaa.

–  Jo voimassa oleva kaava antaa tuon mahdollisuuden, ja toiveissa on Joensuun nouseminen matkailukaupungiksi, mikä toisi hotellitarpeita.

Sitähän juuri Heili kysyi: millainen on Joensuu vuonna 2030, kun sitä katsoo oletuksella, että nykyisin voimassa olevat ja tekeillä olevat kaavat sekä kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiat ja nyt jo vireillä olevat yhteistyökuviot toteutuvat.

Vartiaisen vastaus koski mahdollista 11-kerroksista hotellia, joka kymmenen vuoden kuluttua saattaa kohota Pielisjoen itärannalla Joensuun Ellin korkean tornitalon naapurissa.

Karjalan Heili lähetti alkavan 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kaupunginjohtaja Kari Karjalaiselle ja kaavoituspäällikkö Vartiaiselle joukon kysymyksiä, joihin kaksikko vastasi joulun alla.

Lisäksi tähän juttuun on otettu asioita, joita Vartiainen kertoi joulukuussa kaupunginvatuustolle kaavoituskatsauksessaan.

Aloitamme Penttilänrannasta, jonka kasvun kaupunkilaiset näkevät selvästi: missä saakka ollaan menossa vuonna 2030?

–  Joen yli katsottuna Penttilänranta näyttää valmiilta, vaikka sen takamaastossa rakennetaan vielä vilkkaasti, Vartiainen vastaa.

–  Ellin Lighthousen ja nykyisen soraparkin väliin rakennetun 11-kerroksisen hotellin vieressä on käynnissä tuhansien kerrosneliöiden kokoisen toimistokompleksin rakentaminen Tiedepuiston hautomoista alkunsa saaneelle kansainväliselle yritykselle.

Kaupunginjohtaja Karjalaisen mukaan huomio kiinnittyy erityisesti puurakenteisiin, arkkitehtuuriltaan moderneihin kerrostaloihin.

Jos kaikki visiot toteutuvat, Joensuu on viranhaltijakaksikon mukaan vuonna 2030 kasvava ja virkeä kaupunki, pitkän itärajan kaupunkien helmi.

Aivan vailla pohjaa visio ei ole.

–  Joensuu on Itä-Suomen ainoita kaupunkeja, jossa nuppi pysyy pinnalla tässä suhteessa: väkiluku kasvaa, Vartiainen lausui joulukuussa kaupunginvaltuutetuille.

Kasvu-uralla pysyminen edellyttää merkittävää muuttovoittoa, sillä kuolleisuus pääsee niskan päälle syntyvyydestä.

Tilastokeskus on ennakoinut, että Joensuun väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2033. Kaupungin oman ennusteen mukaan kasvu taittuu 2030-luvun loppupuolella.

–  Olemme ennenkin selättäneet Tilastokeskuksen ennusteet, Vartiainen totesi.

–  Ennusteet kertovat, mitä tapahtuu, jos mikään ei muutu. Me voimme vaikuttaa kehitykseen.

Iso asia on, mitä tapahtuu kaupungissa saatavilla olevalle koulutukselle. Oletus on, että Joensuu pysyy kartalla ja opiskelijoita liikkuu katukuvassa myös jatkossa.

  Vanhusten määrä kasvaa, ja 30–50-vuotiaita on saatava lisää. Työikäisistä muuttajista käydään tiukkaa kilpailua muiden kaupunkien kanssa.

–  Joensuun yliopistokampuksen jo aiemmin tapahtunut kansainvälistyminen on tuonut kaupungille mainetta maailmalla, ja siksi Joensuu menestyy hyvin osaavan kansainvälisen työvoiman hankinnassa, Vartiainen sanoo.

–  Työpaikoista suuri osa on saatu turvattua työ- ja opiskeluperäisellä maahanmuutolla, Karjalainen säestää.

Työpaikkoja syntyy monipuolisesti muun muassa Deeren tehtaalta syväsatamaan ja lähes Kuhasaloon asti nouseviin tiloihin.

Koulutuskuntayhtymä Riveria on koonnut vuonna 2030 toimintansa Peltolaan ja Tulliportinkadun varrella näyttää aivan toisenlaiselta kuin vuoden 2020 alkaessa.

–  Siilaiselta tullaan kaupunkiin vilkasta katua myöten, Vartiainen maalailee näkymää Länsikadun ja Noljakantien välisestä Siltakadusta, josta käytiin kiivasta sanailua marraskuun 2019 budjettivaltuustossa.

–  Vasemmalla puolella Otsolassa rakennetaan hyvää vauhtia kerrostaloja entisen ammattikoulun kampuksen alueelle. Kun oikealla puolella oleva meluaita päättyy, avautuu näkymä yliopistokampukselle, joka on opiskelijamäärältään edelleen se suurempi Itä-Suomen yliopiston kampuksista.

– Pyöräilijöiden nopein reitti Noljakasta keskustaan kulkee Siilaisen kautta pitkin Siltakatua. Reittiä suositaan, koska se on nopea ja viihtyisä. Vasemmalla puolella oleva meluaita leikkaa mukavasti Siltakadun liikenteen melun, oikealla kasvavan vanhan koivikon takaa pilkistävät hyvin hoidetut Linnunlahden pientalopihat.

Kaupunginjohtaja Karjalaisen vision mukaan keskustan viihtyisyys on parantunut, koska melua on saatu vähennettyä polttomoottoreihin perustuvan liikennöinnin minimoinnilla.

Mihin suuntaan Joensuu sitten kasvaa kymmenen seuraavan vuoden aikana?

Edelleen Penttilänrantaan. Vuonna 2030 aluetta on rakennettu entisen tukkialtaan eteläpäähän saakka ja rakentamatonta aluetta on vielä takamaastossa eli sahanaikaisella taapelikentällä. Asukkaita koko Penttilässä on lähes 7  000 eli alue on kasvanut kaupunginosana selvästi Niinivaaraa suuremmaksi.

Kaupunkimainen asutus tiivistyy keskustassa ja pientaloalueet kasvavat Karhunmäessä ja Reijolassa, jonkin verran myös Niittylahdessa. Multimäen alue kasvaa edelleen kohti Kulhoa.

Nuoret perheet valitsevat asunnokseen omakotitalon vanhoilta tai uusilta pientaloalueilta ja yhä useammin vanhemmista kerrostaloista, joilla on hyvä sijainti.

–  Kantakaupunki kasvaa ja muut alueet pysyvät ennallaan tai niissä väki vähenee, Vartiainen yleistää.

Karjalaisen arvion mukaan haja-asutusalueen väkimäärä on saatu pidettyä nykyisessä 20  000:ssa kestävän kehityksen mukaisten työpaikkojen ansiosta.

Mutta entäpä se symmetrinen kaupunki, johon kuuluu muun muassa visio Deeren alueelle tulevista uusista työpaikoista?

Asemanseudulla muutos näkyy jo. Joensuulaiset opettelevat ajamista uudella joukkoliikennekadulla, jonka viereen on alettu rakentaa parkkitaloa.

Juha-Pekka Vartiaisen mukaan pysäköintitalo ja radan ulkopuoliset liikennejärjestelyt valmistuvat vuoden 2020 aikana.

–  Heti perään valtio alkaa tehdä ratapihaa, joka on todennäköisesti noin kolmen vuoden operaatio, Vartiainen kertoi joulukuussa kaupunginvaltuutetuille.

–  Ensi vuonna pitäisi olla jo rahoitusta valtion talousarviossa, mutta toinen juttu on, ehtiikö suunnittelu perässä.   Oletan, että 2021, 22 ja 23 on ne vuodet, jolloin ratapihaa rakennetaan.

Viimeisenä rakentamisvuonna parannetaan henkilöratapihaa: laiturit nostetaan ja välilaiturille pääsy hoidetaan yläkautta portailla ja hissillä.

Entäpä sitten se kulttuuri- ja musiikkitalo: vieläkö siitä puhutaan kaupunginvaltuustossa vuonna 2030, ja vieläkö kaupunginjohtaja toteaa, että sote maksaa, eikä oikein oo rahhaa?

–  Kaupunginvaltuusto on linjannut jo kesällä 2021 alkaneella valtuustokaudella käsitellyssä strategiassaan monitoimijamallin, jolla mahdollisimman monet liikunta- ja kulttuuripalvelut tehdään hyödyntäen julkista sektoria, kolmatta sektoria sekä yksityistä sektoria, kaupunginjohtaja Karjalainen ennustaa.

–  Esimerkiksi kulttuuri- ja musiikkitalo on vuonna 2030 tilasuunnitteluvaiheessa ja rakentaminen käynnistymässä vuonna 2031. Tila valmistuu vuoden 2033 syyskauden avajaisiin.

Ja minne se kaivattu talo nousee?

–  Ydinkeskustaan kaupungintalon ja yliopiston väliselle käytävälle, josta on kehittynyt kaupungin sykkivät sydän, Karjalainen maalailee.

Upea on visio, mutta kuinka hyvin se toteutuu?

Lienee seurantajutun paikka 60-vuotisjuhlavuottaan aloittelevalle Heilille sitten kymmenen vuoden kuluttua.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä