Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Ekosalkku lievittää ilmastoahdistusta

Green school -hankkeessa mukana oleva Aku Karppinen näyttää, kuinka lämpökameraa voidaan hyödyntää.
Kuva: Hanna-Mari Lappalainen Green school -hankkeessa mukana oleva Aku Karppinen näyttää, kuinka lämpökameraa voidaan hyödyntää. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen
Itä-Suomen koulun luokassa käy innostunut kuhina, kun toimittaja pyytää yläkoulun oppilaita näyttämään, millaisia työkaluja Ekosalkkuun sisältyy.

Ekosalkku on osa kolmivuotista Green school -hanketta, jossa kolme suomalaista ja kolme venäläistä koulua kehittävät uusia menetelmiä koulujen luonnonvarojen käytön vähentämiseksi ja pilotoivat menetelmien pohjalta kehitettävää Vihreä koulu -metodia. Metodia on tarkoitus levittää hankkeen jälkeen myös muihin Suomen ja Venäjän kouluihin.

Kaikki koulut ovat saaneet hankkeelta käyttöönsä Ekosalkun, jonka avulla voi toteuttaa asiaan kuuluvia mittauksia. Itä-Suomen koulun oppilaat kaivavat salkusta esille muun muassa desibelimittarin, lux-mittarin, vedenkulutusmittarin, lämpökameran ja hiilidioksidimittarin.

– Odotin, että salkun käyttäminen olisi ollut vaikeampaa, kertoo kahdeksasluokkalainen Olga Malin.

– Se motivoi, ettei tarvitse tehdä hirveästi mitään laskutoimituksia.

Itä-Suomen koulusta hankkeeseen kuuluvat kahdeksan oppilasta ovat saaneet koulutuksen Ekosalkun käyttöön tämän vuoden keväällä. Varsinainen mittausten tekeminen on aloitettu syksyllä, ja tässä kuussa koulun on ilmoitettava hankkeelle, millaisia toimenpiteitä kouluun tahdotaan tehdä.

– Jos me vaikka huomaisimme infrapunakameralla, että ahaa, ikkunat vuotavat, niin voisimme harkita ikkunaremonttia, Olga Malin kertoo.

Kukin koulu saa muutostoimia varten hankkeelta viisituhatta euroa. Itä-Suomen koulusta ei ole toistaiseksi löydetty merkittäviä puutteita; haastattelutilanteessa esimerkiksi hiilidioksidimittari näyttää ihmisiä kuhisevan pöydän ääressä huoneen lukemaksi 935 ppm siinä missä tunkkaisen sisäilman raja liikkuu 800:ssa. Parhaimmillaan tyhjällä koulun käytävällä on kuitenkin mitattu lukemaksi 430 ppm.

– Hankkeelta saatavaa rahaa ei tarvitse käyttää juuri Ekosalkun työkaluilla mitattuihin asioihin, Malin tähdentää.

Nyt koulussa on pohdittu esimerkiksi wc-tilojen vesihanojen vaihtamista vettä säästäviin automaattihanoihin, luokkien loisteputkivalaistuksen vaihtamista led-valoihin sekä kierrätysastioiden hankkimista kaikkiin luokkatiloihin.

– Sen olemme huomanneet, että Venäjällä koulujen on helpompi tehdä itse toimenpiteitä. Suomessa ollaan usein vuokrarakennuksissa, kuten mekin olemme Riverian tiloissa vuokralla, joten meidän on käytävä muutosten tekemiseksi neuvotteluja, Itä-Suomen koulun biologian ja maantiedon opettaja ja Green school -hankkeesta vastaava Saku Punkari kertoo.

Punkarin mukaan hanojen vaihtaminen voi osoittautua byrokratian kannalta helpommaksi kuin valaistuksen muuttaminen.

– Toki Venäjällä koulurakennusten kuntokin on paljon kirjavampi kuin Suomessa, joten siellä voi olla ylipäätään enemmän helpommin muutettavissa olevia käytännön asioita, Punkari pohtii.

Yksi Green school -hankkeen tavoitteista on tarjota koululaisille itselleen konkreettisia mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen vaikuttamiseksi ja ilmastoahdistuksen lievittämiseksi. Toimittajan tiedustellessa oppilailta ovatko he kokeneet ilmastoahdistusta näkyy nyökytteleviä päitä siellä täällä.

– Olemme joillakin tunneilla laskeneet esimerkiksi omaa vedenkulutustamme, ja oma lukemani oli vähän liian iso. Siitä tuli jotenkin sellainen ahdistus ja halu muuttaa asiaa, kahdeksasluokkalainen Olesia Agapova kertoo.

– Ja kun lukee niitä uutisia, että me kaikki kuollaan suunnilleen kahdeksassa vuodessa, Olga Malin jatkaa.

– Ja kun netissä lukee kaikkea, että tämä ja tämä eläinlaji on kuolemassa sukupuuttoon, joku lisää taustalta.

Oppilaat kertovat hakeutuneensa hankkeeseen alun alkaenkin siksi, että heillä olisi mahdollisuus löytää uusia, ehkä järeämpiäkin menetelmiä ilmastonmuutokseen vaikuttamiseksi.

– Että saisi tehtyä jotakin isompaa kuin vain että pesen vaikka kädet puolet nopeammin kuin viime viikolla, yhdeksäsluokkalainen Fanni Linjama nauraa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä