Julkaistu 
Aimo Salonen

Karjalakse ainos kun on mahto

Maria Kuismin aloitti karjalan kielen opettelun aikoinaan omin päin. Nyt hän opiskelee sitä yliopistotasolla Joensuussa. Aimo Salonen Maria Kuismin aloitti karjalan kielen opettelun aikoinaan omin päin. Nyt hän opiskelee sitä yliopistotasolla Joensuussa.

Kun Maria Kuismin alkoi toistakymmentä vuotta sitten opetella karjalaa, hän luuli olevansa yksin. Marraskuussa 2019 nykyiset noin parikymppiset karjalaiset perustivat jo oman yhdistyksen.

 

Maria Kuismin, puhutko suomea enää ollenkaan?

– Puhun minä suomeakin, mutta haluan puhua karjalaa aina, kun se on mahdollista, Kuismin vastaa – karjalaksi. Pagizen minä suomeksegi ga minä tahton paista karjalakse ainos ku on vai mahto.

Tänään on karjalan kielen päivä, jolloin tuodaan esille kieltä, jonka olemassa olon yhä useampi tietää myös Suomen puolella. Kuisminille kaikki päivät ovat karjalankielisiä: hän käyttää karjalaa aina, kun juttukaverina on ihminen, joka ymmärtää sitä.

Tämä haastattelu esimerkiksi on tehty niin, että karjalaa puhumaton mutta sitä auttavasti ymmärtävä toimittaja kysyi suomeksi ja Kuismin vastasi karjalaksi.


Some on tehokas

Kuismin, nyt 37 vuotta, oli yksi ensimmäisistä karjalaistaustaisista suomalaisnuorista, jotka toistakymmentä vuotta sitten itsenäisesti alkoivat opiskella suvussaan joskus puhuttua kieltä.

– Silloin ajattelin, että olen ainoa ikäiseni, joka haluaa oppia kielen, Kuismin kertoo.

– Tuli tosi hyvä mieli kun totesin, että en olekaan ainoa. Nythän vielä minua nuoremmatkin, 20-vuotiaat, opiskelevat kieltä.

Nuoret karjalaiset ovat viime vuosina vieneet tehokkaasti sanomaansa eteenpäin sosiaalisessa mediassa. Puolitoista viikkoa sitten perustettu Karjalazet Nuoret Suomes -yhdistys aikoo järjestää sometempauksia myös karjalan kielen päivänä.


Sukututkimuksen kautta

Maria Kuismin on siirtynyt käyttämään omissa päivityksissään kokonaan karjalaa.

– Aluksi kirjoitin Facebookiin suomeksi ja sitten sekä karjalaksi että suomeksi. Sitten ajattelin, että miksi kertoisin samat asiat suomeksi, kun ihmiset voivat kysyä, jos he eivät jotain sanaa ymmärrä.

Kuismin kiinnostui karjalasta sukututkimuksen kautta.

– Died’oi oli Salmispäi, Kuismin kertoo.


Osa identiteettiä

Ukki siis oli Salmista. Sukujuuret levittäytyvät myös Impilahdelle ja Suistamolle.

Taustojaan selvitellessään suomenkielinen Kuismin oivalsi, että Salmissa puhuttiinkin toista kieltä. Vähitellen hän kypsyi ajatukseen, että hän haluaa oppia itsekin karjalaa. Taitojensa karttuessa Kuismin alkoi puhua karjalaa myös lapsilleen.

– Ensimmäisen lapseni sain vuonna 2007, mutta hänelle en aluksi puhunut karjalaa, koska en itsekään osannut sitä vielä kunnolla. Vuonna 2013 syntyneelle pojalleni olen puhunut karjalaa alusta saakka.

Kieli on Kuisminille tärkeä osa identiteettiä.

– Kun kysellään, mitä karjalan kieli merkitsee minulle, en oikein osaa vastata siihen, koska käytän sitä joka päivä, ja minulle sen puhuminen on tavallista. Yhtä hyvin voi kysyä, mitä suomen kieli merkitsee sinulle.


Karjalan kielen päivä oli aluksi Karjalan Kielen Seuran kampanja. Päivämääräksi valikoitui 27. marraskuuta siksi, että 27.11.2009 presidentti Tarja Halonen vahvisti asetusmuutoksella, että alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevaa eurooppalaista peruskirjaa sovelletaan Suomessa myös karjalan kieleen.


Hassizen Mašin

SUOMESSA asuvat karjalankieliset nuoret ovat vieneet asiaansa eteenpäin twitterissä muun muassa hassuttelemalla tunnettujen elokuvien ja biisien nimillä.

Hassisen Koneen ensi kesänä tekemä kolmen keikan mittainen paluu on merkittävä pohjoiskarjalainen musiikkiuutinen. Siksipä Karjalan Heili pyysi Karjalazet Nuoret Suomes -yhdistyksen puheenjohtajalta Tuomo Kondielta karjalankielisen listauksen Hassisen Koneen LP-levyistä ja niillä olevista kappaleista.

TIÄLPÄI tulemmo Ven´a (1980):
– Rappevuksel
– Jumalat jallas
– Boikoit da nerokkahat pajoniekat
– Tiälpäi tulemmo Ven´a
– Brod’uagan ehtypiivo
– Boikoinnu kävymmö rekkoin alle
– Syöksyčuruajii kai šubi
– Rock profilaktiekkubrujii vastah
– Elä syö kleisterii
– Ilozesti gammondal
– Hassizen mašin
– Syytöi
– Jägimäine rock enne aivosurmua
– Kolumbia orkestru
– Plastiekkurouzii juablokkupuus

RUMAT sävelet (1981):
– Oigevus on voittanuh tuaste
– Führerin puoles
– N’uhoit nuorizojulgiččut
– Žertvusavvuu
– Spuassu tulou
– Suudopäivy
– Vuotat?!
– Rajat
– Täl dorogal
– Varaččut
– Hyvä olla
– Dengu piättäy
– Sangiet kukkarot
– On Rastavanyö nygöi pajattua suau

JOURAINE teräs (1982):
– Jouraine teräs
– Puzuri läpettäy
– Rauhattomat jallat
– Tozi
– Yöksynnyöt lambahat
– Julgine elätti
– Pokoiniekku eläkkäh
– Olen taki, vaiku sen tiijän
– Varavo
– Hil’l’ah virduau veri
– Plastiekkurouzii juablokkupuus III
– Seinät

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä