Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Alku jollekin suuremmalle

Mari Lehikoinen ja Niko Pentikäinen odottavat jo seuraavia maanantaitansseja, jolloin Motissa treenataan polkkaa ja humppaa. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen Mari Lehikoinen ja Niko Pentikäinen odottavat jo seuraavia maanantaitansseja, jolloin Motissa treenataan polkkaa ja humppaa. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen
– Katsotaan nyt onko tämä lähtölaukaus jollekin suuremmalle, mutta sitä sen ainakin olisi tarkoitus olla, tuumaa kansantanssiseura Motoran puheenjohtaja Mari Lehikoinen.

Motora aloitti aiemmin syksyllä yhteistyökuvion, jossa yhdistellään matalalla kynnyksellä kansanomaisia paritansseja sekä livemusiikkia paikallisten kansantanssimuusikoiden, -harrastajien ja -opiskelijoiden soittamana.

Kahden kerran jälkeen takana ovat jo sottiisit, jenkat, valssit ja masurkat, ja ensi viikolla maanantaitansseja tanssitaan kolmatta kertaa.

Lehikoisella on edellisten kertojen perusteella yhteistyöstä hyvä kutina.

– Ensimmäinen tanssikerta oli vähän sellaista käynnistelyä, mutta viimeksi tanssijoita oli jo yli kaksikymmentä ja muusikoitakin oli useampia. Siinä tuli ihan sellainen fiilis että vau, nyt alkaa jo olla tanssituvan meininkiä, Lehikoinen kuvaa.

Vieressä nyökyttelee maanantaitanssien musiikillisesta puolesta vastaava Niko Pentikäinen, joka on ollut mukana ensimmäisillä kerroilla käynnistelemässä kansanmusiikkijameja osana Motoran omaa Rälläkkä-yhtyettä.

– Maanantaitanssien musiikki on juuri sellaista jamittelua. Siellä on pari vastuumuusikkoa takaamassa elävän musiikin, mutta muuten siellä mennään ihan jamimeiningillä, Pentikäinen kertoo.

Pentikäisen mukaan Joensuussa ei ole viime aikoina ollut jamikulttuuria samaan tapaan kuin ennen  –  silloin, kun musiikkia opetettiin paikallisesti vielä ammattikorkeakoulussakin.

– Täältä kuitenkin löytyy edelleen jo valmistuneita kansanmusiikin ammattilaisia sekä harrastajia ja opiskelijoita, joten siinä mielessä kysyntää tällaiselle kohtaamispaikalle on ollut, Pentikäinen toteaa.

Noin kerran kuukaudessa järjestettävien maanantaitanssien ensimmäinen tunti on opettelua tanssinopettajien Eveliina ja Mitja Pilkkeen johdolla, jonka jälkeen voi vapaasti tanssia tunnin verran livemusiikin tahtiin.

Tansseihin voi ilmaantua joko yksin tai parin kanssa, ja Mari Lehikoisen iloksi moni on uskaltautunut paikalle myös ilman paria.

– Jos tulee oman parin kanssa, voi tämän kanssa tanssia, mutta tokihan siellä vaihdetaan viejien ja seuraajien rooleja. Pyrimme myös saamaan aina jokusen meidän nuoristamme paikalle lisäpareiksi ja tanssittajiksi, Lehikoinen kertoo.

Motoran tavoitteena on jo pidempään ollut tuoda kansantanssia tutuksi suurelle yleisölle, ja Lehikoisen mukaan maanantaitanssit on yksi tunnettuuden kasvattamiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

– Sosiaalinen tanssiminen on lisääntynyt niin paljon ja saanut jalansijaa ihan kaikkinensa, samoin kuin tanssin hyvinvointia lisäävä vaikutus. Näimme Motoralla tämän myös yhtenä keinona avata ihmisille, mitä meidän suomalainen tanssikulttuurimme oikeasti on, Lehikoinen kertoo.

Motorassa on joitakin vuosia sitten perustetun aikuisryhmä Lupsakkojen myötä huomattu, kuinka paljon tanssi kiinnostaa harrastuksena myös aikuisia.

– Lupsakat on hirveän suosittu ryhmä. Se toimi osaltaan myös maanantaitanssien inspiraation lähteenä, jotta jokaisella olisi mahdollisuus päästä osaksi suomalaista kansantanssikulttuuria, Lehikoinen toteaa.

Kun Motora tiedotti alkavista maanantaitansseista, otettiin konservatoriosta oma-aloitteisesti yhteyttä Mari Lehikoiseen yhteistyön tiimoilta.

– Konservatoriolla on tiettyjä syksyllä pyöriviä kursseja, kuten pelimannimusiikin paja, joiden päätteeksi on tarkoitus järjestää julkinen esiintyminen. Sillä testataan ennen kaikkea, kuinka heidän musiikkinsa toimii tanssiessa, koska tanssimiseen tarkoitettua musiikkiahan se on, Lehikoinen kuvaa.

Yhteydenoton tiimoilta Motoralla päätettiin järjestää 9.12. ylimääräinen maanantaitanssikerta ilman opetustuntia, jolloin konservatorion opiskelijat esiintyvät ja ihmiset voivat vapaasti tanssia musiikin tahtiin.

– Saamme nyt alkaneesta paikallisten kansantanssijoiden ja -muusikoiden yhteistyöstä toivottavasti esimakua siitä, mitä he voisivat oikeasti tehdä  –  että voisiko tämä olla alku jollekin isommalle yhteistyölle, Lehikoinen pohtii.

Sitä, mitä suurempi yhteistyö voisi olla, ei Lehikoinenkaan osaa vielä sanoa.

– Mutta nyt on haaste heitetty.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä