Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Paras vaihtoehto omasta itsestä

Aivoverenvuoto pysäytti, opetti ja muutti asioita, mutta Minttu Kurjen halu toimia maailman parantamiseksi säilyi. 
Kuva: Aimo Salonen Aivoverenvuoto pysäytti, opetti ja muutti asioita, mutta Minttu Kurjen halu toimia maailman parantamiseksi säilyi. Kuva: Aimo Salonen
Tämän aamun Minttu Kurki aloitti tavalla, jolla hän on tottunut viime vuosina aloittamaan Lapsen oikeuksien päivän: hän nosti Suomen lipun Liperin kunnantalon salkoon yhdessä kunnanjohtaja Hannele Mikkasen kanssa.

Jotain aiemmista vuosista poikkeavaakin aamussa oli. Tänä vuonna kyse oli ensimmäisestä virallisesta liputuksesta.

–  Nyt kun tämä on virallinen päivä, niin onhan tämä vähän outoa, kun ei enää tarvitsekaan olla kaikille hössöttämässä, että liputtakaa, Kurki toteaa.

Kurki, liperiläinen 17-vuotias Joensuun yhteiskoulun lukiolainen, on näinä päivinä ajankohtainen monestakin syystä. Hän oli yksi viidestä ehdokkaasta ensimmäiseksi Nuorten rauhanpalkinnon saajaksi Suomessa. Suomen NMKY julkisti viime perjantaina myöntäneensä palkinnon Jyväskylän Lyseon lukiolle.

Kurki on ollut lapsesta saakka aktiivinen toimija.

Hän on muun muassa pelannut jalkapalloa ja valmentanut Ylämyllyn Yllätyksessä. Plan International Suomen lastenhallitukseen hänet valittiin 11-vuotiaana, ja hallitusvuosinaan Kurki oli vaikuttamassa vahvasti siihen, että Lasten oikeuksien päivästä tuli virallinen liputuspäivä.

Elämään tuli nyt yhden ”hössötyksen” kokoinen aukko. Millä se täytetään?

–  Onhan maailmassa semmoisia epäkohtia, joilla täyttää tuommoisia tyhjiä aukkoja, Kurki naurahtaa.

Nuorten rauhanpalkintoehdokkaan kanssa voi hypätä puhumaan vaikkapa käsitteestä rauha. Mistä asioista se koostuu?

–  Rauha ylipäätään on tietynlaista suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä muita kohtaan, Kurki vastaa.

Kurki oli vastaanottamassa turvapaikanhakijoita Vaivioon ja pelaamassa jalkapalloa heidän kanssaan.

–  Ylipäätään kaikki tietynlainen vaikuttaminen hyviin asioihin on minun mielestä rauhan edistämistä, Kurki sanoo ja painottaa sanoja minun mielestä.

Kurki huomauttaa, että omasta poikkeava mielipide ei välttämättä ole huonompi kuin oma.

–  Vastakkaisesta mielipiteestä voi oppia ymmärtämään toista, ja se on oleellinen asia myös somekeskusteluissa, Kurki sanoo.

Kurki sanoo yrittävänsä olla paras versio itsestään.

–  En ehkä tykkää liikkua niin paljon massan mukana, mutta jos en ole samaa mieltä kuin enemmistö, niin mulle on ihan fine, että sinä olet enemmistössä.

Sosiaalisesta mediasta tuttua on ilmiö, että toisia ei pyritäkään ymmärtämään. Onko se laajemminkin ongelma?

–  Ei ehkä vielä, mutta jos poliitikko tai joku muu vaikutusvaltainen ihminen ei osaa ymmärtää muita, vaan jyrää heidät heti, niin miten hän voi menestyä omassa asiassaan, Kurki pohtii.

Voisiko Kurki itse toimia politiikassa?

–  Voisin, mutta en ehkä halua. Voin vaikuttaa asioihin ja korjata vääryyksiä toimimalla niin kuin olen toiminut tähänkin saakka.

Mitä se toiminta sitten voisi olla jatkossa?

–  En osaa sanoa, mitä ajattelen kahden vuoden päästä. Ilmastonmuutos on iso asia jo nyt, ja pienillä yksinkertaisilla ja arkisilla asioilla on merkitystä, kun maailmaa tehdään paremmaksi.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä