Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Ketään ei pidä jättää yksin

Heli Hjälmillä on torin laidalla keskeinen näköalapaikka joensuulaiseen elämään. Kuva: Aimo Salonen Heli Hjälmillä on torin laidalla keskeinen näköalapaikka joensuulaiseen elämään. Kuva: Aimo Salonen
Torin ympärillä on melkoinen joensuulainen voimakeskittymä, ja merkittävä osa sitä löytyy yhdestä Koskikadun korttelista: Pohjois-Karjalan martat ry ja Kaupunkikeskustayhdistys Virta toimivat aivan naapuruksina.

Niille taas on yhteistä sekä torilla tapahtuvat toiminnot että se, että marttojen entinen toiminnanjohtaja Katja Kolehmainen on Virran nykyinen toiminnanjohtaja. Marttojen uusi toiminnanjohtaja Heli Hjälm puolestaan oli puhelimessa, kun Karjalan Heili meni maanantaina tekemään haastattelua:

–  Tuossa paljastui juuri ongelma, jota en olisi edes tajunnut, jos Katja ei olisi äsken käynyt täällä, Hjälm lausahti puhelimeensa.

Ensimmäistä työpäiväänsä aloitellut toiminnanjohtaja selvitteli tietotekniikkaan liittyvää yllätystilannetta.

Marttojen toimialueena on koko maakunta ja tehtäväkenttä on laaja. Tavallisille kaupunkilaisille näkyvin osa on Marttakahvio, joka kuuluu Joensuun torikesään.

Kaupunkikeskustayhdistys puolestaan hallinnoi toritoimintaa. Kuinka suuri etu martoille on se, että hallinnoijan pomona on entinen paikallinen päämartta?

–  Varmasti Katja osaa katsoa asioita torilla toimivienkin näkökulmasta, ja onhan meillä kaikilla joensuulaisilla,  niin yrittäjillä kuin asukkaillakin,  aikamoisia toiveita tämän meidän uuden torin suhteen, Hjälm vastaa.

–  Siihen liittyy koko ajan uusia spekulaatioiden kohteita, joista seuraava on varmasti se, tuleeko siihen jonkun näköinen uusi liikerakennus ja mihin kohtaan se tulee. Kaavamuutoshan on parhaillaan menossa.

Mitäpä uusi päämartta mahtaa ajatella siitä, että Pohjois-Karjalan Osuuskauppa haluaa liikerakennuksen sille samalle sivustalle, missä on nyt Marttakahvio?

–  Mehän emme vielä tasan tarkkaan tiedä, mihin kohtaan se tulee, Hjälm huomauttaa.

–  Mielestäni torilla pitää olla edelleen mahdollisuus käydä torikauppaa ja toivon, että näilläkin pienyrittäjillä, jotka nyt ovat torilla, säilyy mahdollisuus toimia. Toisaalta ajattelen myös, että PKO on varmaan ainoa, joka sen liikerakennuksen voi torille rakentaa.

Hjälm korostaa, että ei häntä valittu tähän tehtävään poliitikkona, mutta myöntää, että onhan politiikassa hankitusta verkostosta hyötyä.

Maakunnallinen strategiakin tulee puheeseen luontevasti.

–  Maakuntastrategiassakin kun on mainittu, että ketään ei jätetä yksin, niin koko sen 120 vuoden ajan kun Pohjois-Karjalassa on ollut marttatoimintaa, yhtenä perusajatuksena on ollut, että ihmisiä pitää saada mukaan toimintaan, Hjälm sanoo.

–  Järjestötoiminta  –  onpa se sitten marttojen toimintaa tai partiotoimintaa tai liikuntaseurojen toimintaa  –  on juuri sitä, että pyritään tarjoamaan ihmisille mahdollisuuksia osallistua johonkin.

Hjälm huomauttaa, että Pohjois-Karjalassa on 107 marttayhdistystä, joissa toimii yhteensä noin 3  900 ihmistä.

Tämä maakunta on vahvaa martta-aluetta, jonka arkeen järjestöllä on ollut merkittävä vaikutus. Uusi toiminnanjohtaja haluaa, että asema myös pysyy.

–  Haluan, että martat pysyy arjessa kiinni ja pystyy puhuttelemaan myös nuoria.

Ja miten se onnistuu?

–  Nuoret ovat vahvasti tietoisia siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja haluavat vaikuttaa asioihin. Tätä kautta heihin voisi olla tarttumapintaa.

Hjälm kertoo, että ensi vuodelle on tulossa uusi straegia, josta on jo näytetty joitakin paloja.

–  Siinä puhutaan muutoksista, mitä tähän yhteiskuntaan on tulossa, ovatpa ne sitten säähän liittyviä ääri-ilmiöitä tai yhteiskunnallisia häiriötilanteita. Toimintamme on käytännöllistä ja ratkaisukeskeistä, ja meillä on aikamoinen jäsenmäärä.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä