Julkaistu    |  Päivitetty 
Sara Korppila

Siankärsämöä jalkoihin ja ruokasoodaa kainaloihin

Elisa Korpelainen (vas.) aikoo jatkaa kosmetiikkakokeiluja kotonaan Örnin oppien jälkeen. Kuva: Sara Korppila Elisa Korpelainen (vas.) aikoo jatkaa kosmetiikkakokeiluja kotonaan Örnin oppien jälkeen. Kuva: Sara Korppila
Tunnelma Joensuun Lyseon peruskoulun kotitalousluokassa on innostunut. Liedellä kattilat pulputtavat kuin taikapadat, pöydät notkuvat yrttipurkeista ja ilmassa leijailee lempeä tuoksujen sikermä.

– Kuka haluaa tulla sekoittamaan? kysyy lieden äärellä hääräilevä kasvi- ja yrttiasiantuntija Jenni Örn.

Meneillään on kansalaisopiston Luonnollista kauneutta -kurssi, jonka aikana valmistetaan itse kosmetiikkaa yrteistä ja kasveista. Parin päivän aikana kurssilaisten kotiin viemisiksi valmistuu muun muassa voiteita flunssaan ja kuivalle iholle, kylpypommeja sekä deodoranttia.

– Käymme läpi yleisimpiä yrttejä ja raaka-aineita, joista kuka tahansa voi tehdä kotonaan esimerkiksi vartalovoiteita ja -öljyjä, Örn kuvailee ja pyytää samalla jonkun raastamaan mehiläisvahaa liedellä porisevaa kipuvoidetta varten.

Kurssilaisten puheensorinan ja Örnin opastuksen taustalla hurisee yleiskone. Mitähän sen uumenissa mahtaa valmistua?

Kosmetiikan valmistaminen kotikonstein onnistuu Jenni Örnin mukaan keneltä vain, jos on valmis laittamaan hommaan hiukan ajatusta ja aikaansa.

– Kannattaa aloittaa pienestä, esimerkiksi kylpypommeista tai jalkakylvyistä. Ne vaativat lähinnä suolaa ja kuivattuja yrttejä, Örn kannustaa.

Kasvonaamiot ja yrttihöyrytys sopivat nekin aloittelijalle.

– Höyrytys on helppo tapa puhdistaa ja virkistää kasvoja. Kattilassa kiehautettuun veteen voi lisätä esimerkiksi kuivattua minttua ja ruusua. Tämän jälkeen kasvoja pidetään sopivan etäällä kattilan höyryistä joitakin minuutteja, Örn kuvailee.

Kasvonaamioon voi käyttää hunajaa, kaurahiutaleita tai savea. Mukaan sekoitetaan vaihtelevissa määrin esimerkiksi vettä, hedelmiä ja yrttejä.

Eteeriset öljyt mainitaan useissa kotikosmetiikan resepteissä, mutta Örn itse on luopunut öljyjen käytöstä kokonaan.

– Tuoksut saattavat aiheuttaa ärsytystä, vaikkei olisi allerginen tai tuoksuherkkä. Kyseessä on voimakas aine, joten käyttämiseen kannattaa kiinnittää huomiota, hän painottaa.

Myös yrtteihin reagoiminen on aina yksilöllistä. Joskus kyse voi olla tottumattomuudesta, joskus jokin raaka-aine ei vain käy itselle.

– Omat allergiat pitää tietenkin huomioida, eli ei esimerkiksi manteliöljyä pähkinäallergikolle. Muutenkaan ei väkisin pidä käyttää mitään, vaan aina omaa kehoa kuunnellen, Örn summaa.

Suomen luontoa Jenni Örn kuvailee raaka-aineiden aarreaitaksi, jossa erilaisten kasvien määrä voi tuntua joskus loputtomalta.

– Kannattaa valita pari kasvia kerrallaan ja tutustua niihin tarkemmin. On valtavan palkitsevaa oppia tunnistamaan ja käyttämään kasveja hiljalleen, Örn luonnehtii.

Yleisimmin käytettyjä raaka-aineita ovat esimerkiksi siankärsämö, kehäkukka, orvokki sekä havupuut, joista voi uuttaa eritoten aromaattisia öljyjä.

– Muita tavallisia aineksia ovat oliivi- ja kookosöljy, mehiläisvaha sekä erilaiset suolat. Maustekaapin sisältöä voi hyödyntää tuomaan tuoksua ja lämpöä. Kipuvoiteessa on esimerkiksi inkivääriä, neilikkaa, kardemummaa ja cayennepippuria, Örn kuvailee.

Kiinnostus luonnonkosmetiikkaan ja itse valmistettaviin tuotteisiin vaikuttaa Örnin mukaan lisääntyneen viime vuosina ja kuluttajien olevan erittäin tietoisia esimerkiksi kosmetiikan sisältämistä mikromuoveista.

– Ihmiset tuntuvat olevan valmiita testaamaan ennakkoluulottomasti uusia, lempeitä vaihtoehtoja. Kokeilemaan kannattaakin lähteä hiljalleen, hän tiivistää.

Nyt joku kurkkaa yleiskoneen uumeniin, olisivatkohan sheavoi ja siankärsämö jo tarpeeksi vatkautuneet?

– Vielä saa olla kuohkeampaa, Örn kommentoi koneessa valmistuvaa jalkavoidetta.

Luonnollista kauneutta -kurssille osallistunut Elisa Korpelainen on aiemmin tehnyt pieniä luonnonkosmetiikkakokeiluja kotonaan ja nyt tietopankkia on tarkoitus laajentaa.

– Erityisesti olen kiinnostunut erilaisista yrteistä ja niiden käyttämisestä. Uutta tietoa on tullut jo paljon, Korpelainen nyökyttelee.

Korpelaista viehättää ajatus yksinkertaisuudesta ja puhtaudesta, olipa kyse kosmetiikasta tai kodin pesuaineista. Halu tehdä ekologisia arjen valintoja kannustaa kokeilemaan itse tehtyä saippuaa ja vartalovoidetta.

– Koko ajan mietityttää enemmän, mitä tuotteita omalle iholleen laittaa ja mitä aineita ihon läpi pääsee, Korpelainen pohtii.

Kurssilta hän kuvailee saaneensa lyhyessä ajassa paljon inspiraatiota.

– Kokeilut jatkuvat varmasti kotona. Tänä vuonna ei valitettavasti ehdi enää itse kerätä kasveja luonnosta, mutta ensi kevättä odottaen, Korpelainen suunnittelee.

Tuula Romppasen on Örnin oppiin tuonut erityisesti kiinnostus itse tehtävään deodoranttiin. Aivan keltanokka ei Romppanen kotikosmetiikan valmistamisessa ole, sillä hän on muutaman vuoden ajan tehnyt saippuoita ja yrttiöljyjä.

– Kun teen saippuat itse, tiedän mitä ainesosia ne sisältävät. Ei mitään turhaa, vaan puhtaita ja itse valitsemiani raaka-aineita, Romppanen painottaa.

Kotitekoiset saippuat tuntuvat markettituotteita tehokkaimmilta, eivätkä kuivata ihoa. Itse tehdessä voi myös päättää, millaisia tuoksuja tuotteeseen haluaa.

– Jos kolottaa, valitsen tietynlaisen saippuan. Kesällä taas tekee mieli käyttää vähän erilaista tuoksua kuin talvipakkasella. Tunnelman mukaan, Romppanen tiivistää.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä