Julkaistu    |  Päivitetty 
Jentta Ilanmaa

Nuuskan käyttö levinnyt jo alakouluihin

Riia Sutisen, Ella Pulkkisen ja Nella Tikkasen ilmeet menivät vakaviksi, kun suuhygienisti Heidi-Maria Haaranen näytti heille, millaista tuhoa nuuska tekee ikenille ja hampaille. Kuva: Jentta Ilanmaa Riia Sutisen, Ella Pulkkisen ja Nella Tikkasen ilmeet menivät vakaviksi, kun suuhygienisti Heidi-Maria Haaranen näytti heille, millaista tuhoa nuuska tekee ikenille ja hampaille. Kuva: Jentta Ilanmaa
Hammaslahden koulun viidesluokkalaiset osallistuvat innokkaasti Siun soten ja Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen yhdessä koulun terveydenhoitajan kanssa järjestämälle savuttomuustunnille.

–  Tupakka, sikari, piippu, nuuska, rottanuuska, sähkötupakka, rauhanpiippu, kuuluu koululaisten vastauksia kysymykseen erilaisista tupakkatuotteista.

–  Tiedetään, että jotkut käyttää mutta ei ikinä kyllä ite käytetä, vakuuttavat suuhygienistin toimintapisteellä ikävännäköisistä nuuskan käyttäjien suukuvista kauhistuneet viidesluokkalaiset tytöt.

–  En halua, että hampaat ja ikenet muuttuvat tuon näköisiksi, Ella Pulkkinen ja Nella Tikkanen puistelevat päätään mustuneille hampaille ja haavoja täynnä oleville paksuuntuneille ikenille.

–  Enkä halua saada syöpää, Riia Sutinen jatkaa.

Kukaan ei ole koskaan tytöille nuuskaa tai tupakkaa tarjonnut mutta käyttäjiä he ovat kaikki nähneet.

–  Yläkoululaisissa on niitä, jotka käyttävät.

Nuorten tupakointi on vähentynyt ilahduttavasti viime vuosina. Takapakkia tupakkatuotteiden käyttöön on tuonut nuuska, joka löytyy entistä useamman nuoren huulesta.

–  Kokeilijoita on jo viidesluokkalaisissa ja käyttäjiä löytyy kuudesluokkalaisista lähtien, Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja Marjo Toivanen kertoo.

– Erityisen riskialtista on yläkouluaika. Kaveripiiri vaihtuu ja päihteet tulevat kuvioihin, Siun soten terveydenhoitaja Anne Kurkinen kertoo.

Suuhygienistit näkevät konkreettisia nuuskan käytön jälkiä nuorten hammastarkastuksissa.

–  Nuuskan käyttäjän limakalvot verestävät jo hyvin aikaisessa vaiheessa. On ientulehdusta, limakalvojen haavoja ja limakalvojen paksuuntumista eli niin sanottua norsunnahkaa, Siun soten suuhygienisti Heidi-Maria Haaranen kertoo.

Pitemmällä aikavälillä nuuskan käyttö näkyy myös hampaiden reikiintymisenä ja pahimmassa tapauksessa suusyöpänä.

Nuuskan myyminen ja eteenpäin välittäminen on Suomessa rikos. Siitä huolimatta nuuskaa on helppo saada joka puolella Suomea.

–  Facebook toimii myyntikanavana, ja sitä saa helposti vanhemmilta sisaruksilta tai kavereilta, Marjo Toivanen kertoo.

–  Osa yläkoululaisista myy kertaalleen käytettyä nuuskaa alakoululaisille. Tätä niin kutsuttua rottanuuskaa alakoululaiset ostavat kokeiluihinsa sitten esimerkiksi 50 sentin hintaan.

Nuoret käyttävät nuuskaa päihtymistarkoituksessa ajatuksella mitä vahvempi nuuska, sitä kovempi jätkä.

Ja vahvaa suomalainen nuuska on. Ruotsissa käytetään alle kymmenenmilligrammaista nuuskaa, Suomessa nuoret suosivat nuuskaa, jossa nikotiinia on yli 20 milligrammaa.

–  Vanhemmat eivät ymmärrä, miten kova päihde nuuska on, harmittelevat terveydenhuollon ammattilaiset.

–  Nuuskaa voidaan pitää pienempänä pahana kuin tupakkaa vaikka siinä on enemmän nikotiinia kuin tupakassa.

Vahva nuuska menee helposti keskenkasvuisen nuoren päähän ja saa kehon reagoimaan: suussa polttaa ja päässä surisee.

Näitä niin sanottuja sätimisvideoita nuoret jakavat Youtubessa – ja ottavat niistä mallia.

–  Pahimmillaan nuuskakokeilu johtaa nikotiinimyrkytykseen, joka aiheuttaa oksentelua, sydämensykkeen hidastumista ja tajunnanmenetystä, kertoo Marjo Toivanen.

Vanhemmille terveydenhuollon ammattilaisilla on yksi neuvo:

– Pitäkää silmät, korvat ja nenä auki. Puuttukaa nuuskan käyttöön.

Mikäli nuori jää kiinni nuuskan käytöstä, voi olla hyvä idea passittaa hänet suuhygienistin pakeille.

–  Suuhygienisti laittaa peilin suun eteen ja käyttäjä joutuu katsomaan omia haavaisia ja vereslihalla olevia ikeniään. Nuuskan käyttäjä ei vapaaehtoisesti suuhunsa yleensä halua kurkata, ja monelle nuorelle pikkupakolla eteen laitettu peili on toiminut hyvänä herättäjänä, suuhygienisti Heidi-Maria Haaranen kertoo.

Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ja Siun sote ovat yhteistyössä koulujen kanssa järjestäneet jo useamman vuoden ajan kouluissa tunteja, joissa kerrotaan tupakkatuotteiden haitoista.

Terveydenhuollon näkökulman lisäksi tunnit sisältävät nykyään myös ekologisen näkökulman tupakkatuotteisiin. Tupakkapeltojen edestä raivataan metsiä, ja tämä edistää ilmastonmuutosta ja eri eläinlajien sukupuuttoa.

Orankien ja jääkarhujen kuvien edessä Hammaslahden koulun viidesluokkalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että luonnon ja eläinten hyvinvointi on tupakkatuotteita tärkeämpi asia.

–  Lapset ovat valistuneita, ja myös nämä ovat niitä asioita, jotka pistävät heidät miettimään oman tupakkatuotteiden käytön mielekkyyttä, Marjo Toivonen toteaa.

Savuttomuustunti Kontiolahden ja Joensuun alueen alakouluissa tavoitti viime syys- ja kevätlukukausilla 937 viidennen luokan oppilasta. Tälle syksylle ja talvelle vierailuja on jo sovittu useille kouluille.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä