Julkaistu    |  Päivitetty 
Pia Paananen

Puolivilli paikka nousi suosikiksi

Kaisa Turusella on muistoja alueesta jo pitkältä ajalta, kääpiösnautseri Topi vasta nuuhkii kokoon omia elämyksiään.Kuva: Piia Paananen Kaisa Turusella on muistoja alueesta jo pitkältä ajalta, kääpiösnautseri Topi vasta nuuhkii kokoon omia elämyksiään.Kuva: Piia Paananen
Kääpiösnautseri Topi nuuskii ja tutkii kiinnostavia hajuja outokumpulaisessa puolivillissä puistossa.

Kaisa Turunen kävelee tottelevaisesti flexin toisessa päässä ja kertoo, että muutama vuosi sitten kaupungin keskelle, kaivostunnelien päällä olevaan metsään perustetusta puistosta on tullut suosittu ulkoilupaikka.

–  Koirat viihtyvät hyvin, ja heidän ulkoiluttajiaan riittää. Ja polkureitistö sopii ikäihmiselle, joka kulkee rollaattorinkin kanssa, ja sopivin välimatkoin olevat penkit auttavat levähtämään. Ja jos haluaa tehokkaamman lenkin, voi valita tuon reitin, jossa on reipas nousu Alatorin suuntaan, Turunen kertoo.

Samalla ohi meneekin ripeää tahtia juoksija. Myös outokumpulaiset lenkkeilijät ovat ottaneet omakseen pehmeän hiekkaisen puiston, jonka poluille on helppo lähteä Laaksontieltä, Joensuunkadulta ja Räsälänkadulta.

Kun Kaisa Turunen oli pieni tyttö, noin neljän hehtaarin puistoalueella oli asuntoja. Tarkkasilmäinen katsoja erottaa pitkin puistoa tasanteiden, maakellareiden, villiintyneiden istutusten tai puussa edelleen olevien keinun rippeiden ansiosta erikokoisten talojen paikkoja.

–  Joensuunkadun vieressä oli lapsen silmin nähtynä ja lapsen kokemina pitkiä taloja, ja pienempiä yhden perheen asuttamia yhtiön tehdasrakenteisia tyyppitaloja oli ainakin siinä Räsälänkadun päässä Alatorille mentäessä, Turunen kertoi.

Metsän kulmalla oli Turusen muistojen leikkipuisto, jossa oli vanhan ajan karuselli ja keinut.

–  Ja täältä kun hujautti mäkeä alas lukiolle, niin se oli jääkelillä vain muutama potku, Turunen muistelee ja Topi nuuhkii ja tutkii kulmakunnan koirien sosiaalista verkostoa ja sen kiehtovia hajujälkiä.

Tavallaan tila palaa takaisin siihen vaiheeseen, kun aluetta kutsuttiin Tykkipuistoksi ja siellä sijaitsi Kuusjärven patteriston muistomerkki. Nykyään muistomerkin löytää Alatorilta.

Olemassa olevat tiet ja polut kasvoivat vuosikymmenten aikana hitaasti mutta vakaasti umpeen, luonto otti tilaa asumisen hävitessä alueelta ja entinen asuinalue metsittyi.

Kaksi vuotta sitten kaupunginvaltuutettu Anna Partanen teki valtuustoaloitteen, että kaupunki tutkisi mahdollisuuksia perustaa paikalle puolivilli kaupunkipuisto.

–  Olin nähnyt vastaavia puistoja Puolassa, ja toisaalta kävellessäni Mustikkakorvesta keskustaan mietin usein tätä metsittyvää aluetta. Samaan aikaan tuli tietoa puiden ja metsän ihmisille tarjoamasta hyvinvoinnista. Outokummussakin väestö ikääntyy, eikä esteettömiä, metsäympäristön keskellä olevia lähiliikuntapaikkoja ole liikaa, Partanen taustoittaa aloitteen syitä.

Outokummun kaupunki tarttui aloitteeseen, ja metsäpuiston valmistelu alkoi keväällä 2018. Outokummun kaupunkirakenne palvelujen työnjohtaja Pentti Hämäläinen kertoo, että kaupunki raivasi alueelta vaaralliset, lahonneet ja turvallisuusriskin muodostamat puut pois ja poisti aluskasvillisuutta.

Luonnollisesti puisto tarvitsi myös polkunsa.

–  Lisäksi tänne perustettiin kulkuväylät ja toimitimme penkit niiden varsille, Hämäläinen kertoi.

Hämäläinen kertoo myös pihoista levinneiden kasvien, kuten piha-angervon, kaipaavan karsintaa.

–  Jotta luonnon omat ja alueelle tyypilliset kasvit, kuten vaikka metsäkurjenpolvi, ailakki ja kielo saisivat levitä alueelle, teemme töitä myös vieraslajeihin kuuluvan jättipalsamin torjunnan parissa, ja sitä riittää vielä, Hämäläinen arvioi.

Muita erityisiä töitä puolivilli metsäpuisto ei kaupungin puutarhureille tuota:

–  Seuraamme alueen kasvustoa, pidämme puiston turvallisena liikkua ja puutumme siihen tarvittaessa, Hämäläinen summaa.

Hyvä näin, jotta Topi ja Kaisa Turunen ja kaikki muut outokumpulaiset saavat nauttia puistosta. Ja niin paljon alueeseen tuntuu liittyvän kovin harvojen tuntemia ja muistamia tarinoita, että ehkä niihin ennen pitkää palataan.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä