Julkaistu    |  Päivitetty 
Jarno Keskinen

Jopa miljoonassa kodissa ongelmia korvausilmassa

Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän riittävyyttä oman kodin ilmanvaihtojärjestelmäksi pitää miettiä omien asumustottumusten mukaan. Miten usein taloudessa esimerkiksi pestään pyykkiä tai saunotaan? Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän riittävyyttä oman kodin ilmanvaihtojärjestelmäksi pitää miettiä omien asumustottumusten mukaan. Miten usein taloudessa esimerkiksi pestään pyykkiä tai saunotaan?
Painovoimaisia ilmanvaihtojärjestelmiä rakennettiin Suomessa 1970-luvulle asti. Lämpötila- ja korkeuseroihin perustuva järjestelmä voi toimia oikeissa olosuhteissa mainiosti.

Matalissa rakennuksissa kuten yksikerroksisissa rivitaloissa järjestelmä on ajoittain hyvinkin tehoton. Järjestelmän toimintaa heikentävät matalapaine ja tyyni sää.

Kesällä järjestelmä voi toimia jopa väärään suuntaan, jos rakennuksessa on viileämpää ilmaa kuin ulkona. Väärin käytettynä järjestelmä on vieläkin tehottomampi, mutta apu voi olla yhtä lähellä kuin lähin tuloilmaventtiili.

–  Oleellinen asia painovoimaisen ilmanvaihdon toiminnassa on riittävä korvausilman saanti. Kun tuloilmaventtiilit avataan kunnolla, ilman raikastumisen huomaa selvästi, Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola neuvoo.

Korvausilman kannalta huonoja ratkaisuja syntyi varsinkin 70-luvun energiakriisin aikaan.

Tuloilman tulisi aina tulla huoneistoon kunnollisesta tuloilmaventtiilistä, ei esimerkiksi ikkunan tiivisteisiin leikatusta raosta.

Jos tuloilmaa ei tule venttiilistä, järjestelmä ottaa sen usein lattian ja seinän rajapinnasta tai seinien läpi ikkunoiden alapuolelta. Nämä vaihtoehdot saattavat tuoda huoneilmaan ei-toivottuja epäpuhtauksia.

Jos rakennuksen ikkunoissa on puiset tuuletusluukut, käy tuloilmaventtiilin asennus niihin näppärästi. Uudemmissa ikkunoissa voi olla ikkunan ja karmin väliin asennettu tuloilmaventtiili.

Sen riittävyyteen Mervi Ahola suhtautuu kuitenkin lievästi epäillen.

–  On siinä ja siinä, riittääkö rakoventtiili. Ne unohtuvat monelta kiinni ja voivat myös kokonaan tukkeutua pölystä. Kannattaa ainakin välillä kurkistaa, ettei venttiili ole muurautunut umpeen.

Jokaisessa oleskeluhuoneessa tulisi olla korvausilmaventtiili. Vaikka korvausilmaventtiili olisi olemassa, jää ongelmaksi talven kylmä korvausilma.

Ei olekaan tavatonta, että tuloilmaventtiili on jopa tapetoitu umpeen. Kannattaa siis tarkistaa, löytyisikö huoneiston seinistä tällaisia yllätyksiä.

Kun tuloilma on laitettu kuntoon, voidaan myös ilman poistumista tehostaa. Edullisimmin tämä käy asentamalla poistoilmahormin päähän metallista valmistettu, tuulen voimalla pyörivä propelli.

Helpon korjauksen miinuspuoli on siinä, että laite tarvitsee toimiakseen tuulta. Hieman monimutkaisempi mutta toimintavarmempi parannus on poistoilmahormin sisälle asennettava puhallin.

Tällaisen voi asentaa esimerkiksi märkätilojen ja keittiön poistoilmahormiin.

–  Taloyhtiöissä asukas ei voi näitä itse asentaa. Puhallin saattaa puhaltaa poistoilman naapurin asuntoon, koska vanhojen talojen poistoilmahormit eivät aina ole tiiviitä, Mervi Ahola muistuttaa.

–  Taloyhtiöissä vaihtoehdoiksi jäävät tuloilmasta huolehtiminen ja katolle taloyhtiön toimesta asennettavat järjestelmät.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä