Julkaistu    |  Päivitetty 
Joonas Tanskanen

Rujon kaunis laulajan elämä

Kari Tapion poika Joona Jalkanen (vas.) oli mukana elokuvaprosessissa ohjaaja Aleksi Mäkelän sekä näyttelijöiden Talvikki Eerolan ja Matti Ristisen kanssa. Kuva: Joonas Tanskanen Kari Tapion poika Joona Jalkanen (vas.) oli mukana elokuvaprosessissa ohjaaja Aleksi Mäkelän sekä näyttelijöiden Talvikki Eerolan ja Matti Ristisen kanssa. Kuva: Joonas Tanskanen
Ajatus Kari Tapion elämäkertaelokuvasta sai alkunsa Syke-televisiosarjan loppukaronkassa. Siellä ohjaaja Aleksi Mäkelä ehdotti Matti Ristiselle Kari Tapion roolia. Television puolelta Ristinen on yleisölle tuttu sarjoista Pirunpelto ja Syke.

– Näyttelijältähän ei periaatteessa kysytä. Tane eli Aleksi vaan sanoi, että sinusta tulee Kari Tapio.

Elokuvan alussa nuorempi Kari Tapio on Tatu Sinisalo. Ristinen esittää Kari Tapiota kolmekymppisestä aina 65 vuoden ikäiseksi saakka.

– Se on samaan aikaan sekä haastavaa että helpottavaa, että kyseessä on todellinen henkilö. Kari Tapio on tunnettu ympäri Suomen, voit mennä melkein minne vain ja sieltä löytyy tarina Karista, Ristinen sanoo.

Elokuva ei peittele Kari Tapion vaikeita aikoja. Välillä ura oli katkolla alkoholin takia. Kun Ristiseltä kysyy, oliko lukuisten humalakohtausten näytteleminen rankkaa, hän kääntää puheen siihen, että elokuvassa on myös paljon rakkautta.

– Kari oli inhimillinen ihminen, jolla oli lahja, mutta myös heikkous.

– Alkoholia ei ole mitenkään glorifioitu kuten joissakin muissa Suomi-leffoissa. Aihe painottuu elokuvan lopussa, joten se jää katsojalle mieleen. Aleksi laski, että humalassa elokuvassa ollaan lopulta vain kuuden minuutin ajan.

Ohjaaja Aleksi Mäkelä on tehnyt useita lähihistoriaan perustuvia elokuvia. Esimerkiksi Rööperi (2009) kuvasi punavuorelaisia rikollisia 1960-luvulta eteenpäin ja pari vuotta sitten julkaistu 95 keskittyi jääkiekon maailmanmestaruuden ympärille.

Elämäkerta on sekin tuttu genre. Vuonna 2006 ilmestyi Matti Nykäsen elämään perustuva Matti. Ohjaaja pitää historiallisten aiheiden suurta määrää sattumana.

– Varsinkin 60- ja 70-luvun tapahtumia on tullut koluttua. Jostain syystä minulle tarjotaan näitä. Voisihan niistä kieltäytyä, mutta tässä taas olen. Ehkä seuraava leffa voisi tapahtua nykyhetkessä, ohjaaja pohtii uraansa.

Arkistomateriaalilla oli merkittävä rooli elokuvaa valmistellessa.

– Elokuvaa varten tehtiin paljon taustatyötä. Luettiin haastatteluja ja katsottiin kotivideoita sekä haastateltiin aikalaisia. Kun 40 vuoden ura laitetaan noin kahden tunnin leffaan, kaikkea ei voi tietenkään ottaa mukaan.

Eräs juonen elementti on Kari Tapion ja Dannyn eli Ilkka Lipsasen monimutkainen suhde. Uransa alkuvuosina Kari Tapio toimi Dannyn roudarina ja käärmeiden hoitajana.

– Danny auttoi meitä projektin varrella. Hän antoi meille todellisia 1970-luvun keikkakamojaan rekvisiitaksi. Saimme Dannylta myös Karin alkuperäisen työsopimuksen.

Kari Tapiolle suosion löytyminen ei ollut itsestäänselvyys. Selvästi tunnustettu tekijä hänestä tuli vasta 1980-luvulla.

– Karille suosio ei tullut kertaheitolla vaan oli pitkän työn tulos. Tavallaan Kari lähti uransa huipulla. Poikien mukaan Kari oli kuollessaan juuri parhaimmillaan.

Ohjaaja kertoo ymmärtävänsä elokuvan taitelijahahmoa, joka etsii hittiä saadakseen uransa lentoon.

– Taiteilijaperheessä eläneenä voin helposti samaistua henkilöön. Omalle kohdalle on osunut jo muutama hittielokuva. Elokuva-alallahan sanotaan, että olet yhtä hyvä kuin viimeisin elokuvasi.

Kari Tapion vaimo Pia Viheriävaara on mukana elokuvassa lähes toisena päähenkilönä. Hän oli iskelmätähden taustavoimana koko tämän uran ajan ja etsi tälle muun muassa aktiivisesti käännösbiisejä.

Talvikki Eerola esittää elokuvassa nuorta Piaa. Myöhemmin elokuvassa Piaa esittää Tiina Lymi.

Eerola on tätä ennen tehnyt uraa varsinkin teatterin puolella.

– Mietin paljon kaksoisroolia. Näin kohtauksia, joissa Tiina oli mukana. Tärkeää oli, että Piassa säilyy sama päämäärätietoisuus ja energia läpi elokuvan. Olisi kamalaa, jos näyttelijän vaihtuessa henkilö vaihtuisi kokonaan toiseen.

– Näyttelijänä haluan tutustua hahmoon ja tehdä kunniaa henkilölle, vaikka elokuva onkin aina fiktiivinen tulkinta henkilöstä.

Eerolan mukaan Olen suomalainen on pohjimmiltaan ennen kaikkea voimakas rakkaustarina.

– Tarinan sanomana on toisten tukemisen tärkeys. Nykyään korostetaan liikaa kulttuuria, jossa on pärjättävä yksin. Kari ja Pia kantavat toisiaan, ja pääsevät sitä kautta kohti unelmiaan.

Kari Tapion poika Joona Jalkanen oli mukana elokuvan tekoprosessissa. Hän oli jo lapsena isänsä matkassa keikkareissuilla. Myöhemmin Joona toimi isänsä managerina.

Hänen kauttaan tekijätiimi pääsi käsiksi Kari Tapion kuvaamiin kotivideoihin sekä Pian ja Karin välisiin rakkauskirjeisiin.

– Tunnen oloni etuoikeutetuksi, että sain olla mukana. En olisi myynyt tätä ideaa, jos en olisi käsitellyt isän kuolemaa.

– Elokuvassa ei ole keksittyjä asioita. Mutta olisi sinne voitu ottaa mukaan vieläkin rankempia juttuja, Joona Jalkanen naurahtaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä