Julkaistu 
Hanna-Mari Lappalainen

Koulukoutsi reagoi nopeasti ongelmiin

Koulukoutsi Susanne Härmä ja Joensuun kaupungin hyvinvointipedagogi Mikko Vauhkonen tietävät, että helposti lähestyttävän aikuisen täytyy liikkua konkreettisesti lasten keskuudessa. – Välillä olen täällä hyppykepilläkin pomppimassa lasten kanssa, Härmä nauraa. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen Hanna-Mari Lappalainen Koulukoutsi Susanne Härmä ja Joensuun kaupungin hyvinvointipedagogi Mikko Vauhkonen tietävät, että helposti lähestyttävän aikuisen täytyy liikkua konkreettisesti lasten keskuudessa. – Välillä olen täällä hyppykepilläkin pomppimassa lasten kanssa, Härmä nauraa. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen

Neljässä joensuulaisessa koulussa toimii nyt niin sanottu ylimääräinen aikuinen eli hyvinvointiohjaaja, joka sai Utran koulussa nimekseen koulukoutsi.

Koulukoutsi eli hyvinvointiohjaaja on lasten arjessa läsnä joka päivä, voi kuljeskella välitunneilla oppilaiden seassa ja avustaa oppitunneilla – tai vaikka pitää lapsen reppua silloin, kun se tuntuu lapsesta liian raskaalta.
– Toki olen myös yhtenä toimijana selvittelemässä ongelmia ja esimerkiksi kasaamassa verkostoa perheen ympärille, jos joku lapsi tai perhe tarvitsee enemmän tukea, kertoo Utran koulussa tämän lukukauden alussa hyvinvointiohjaajana eli koulukoutsina aloittanut Susanne Härmä.
Hyvinvointiohjaajat ovat aloittaneet tänä vuonna työnsä neljässä Joensuun alueen koulussa eli Pyhäselän, Hammaslahden, Uimaharjun ja Utran kouluissa. Koulukoutsi-termi on otettu toistaiseksi käyttöön Utran koulussa, sillä sen on ajateltu olevan hyvinvointiohjaajaa helpommin lähestyttävä nimike lapsille.
Koulukoutsin tarkoituksena on olla koulussa ylimääräinen aikuinen, jonka kanssa voi tulla juttelemaan mistä tahansa: jos lapsi on nähnyt toista tönittävän, jos jollakin on paha mieli tai jos lasta jännittää tulla kouluun, voi koulukoutsi auttaa asiassa.
– Toimenkuvani eroaa esimerkiksi koulukuraattorista siten, että olen konkreettisesti läsnä joka päivä lasten arjessa, en ainoastaan silloin, kun on haasteita tai vaikeuksia, Härmä kertoo.

Enemmän tukea perheille
Hyvinvointiohjaajan toimenkuva sai alkunsa, kun Joensuun kaupunki pohti ratkaisua koulua ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin ja siitä johtuviin kerrannaisvaikutuksiin myös koulumaailmassa.
– Monilla toimijoilla työ liittyy vahvasti korjaaviin toimenpiteisiin, ja asiat etenevät helposti liian pitkälle ennen kuin niihin päästään kiinni, jolloin niihin on astetta hankalampi puuttua, hyvinvointipedagogi Mikko Vauhkonen Joensuun kaupungilta kertoo.
– Tavoitteena on, että hyvinvointiohjaajan avulla ongelmatilanteisiin päästäisiin puuttumaan ja reagoimaan nopeasti, jolloin säästytään ongelmien kasaantumiselta. Painopisteenä on ennalta ehkäisevä työ.
Yksi Vauhkosen ja Härmän esille tuomista yhteiskunnallisista muutoksista on, että perheet ovat entistä useammin yksin, koska ympäröivät verkostot supistuvat koko ajan. Hyvinvointiohjaaja auttaa tarvittavien verkostojen kasaamisessa.
– Varsinkin jos lähiverkostoja on vähän, ei auttavia aikuisiakaan ole usein niin paljoa, Härmä toteaa.
Härmä kertoo yhtenä hyvinvointiohjaajan toimenkuvaan kuuluvana esimerkkinä tilanteen, jossa hän saattoi lapsen koulusta kotiin saakka.
– Lapsen kärsivällisyyttä vähän koeteltiin koulupäivän lopussa, joten saatoin lapsen kotiin ja samalla rupattelin äidin kanssakin siinä. Pystyn reagoimaan tilanteisiin hyvin nopeasti osin siksi, koska tämä ei ole ajavarausvastaanottotyötä, Härmä kertoo.

Ennalta ehkäisee myös kiusaamista
Mikko Vauhkonen painottaa lasten kuuntelemisen tärkeyttä osana hyvinvointiohjaajan työtä.
– On tärkeää, että lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi ja tietää kuuluvansa osaksi jotakin – ja että arki toimii.
Susanne Härmän mukaan hyvinvointiohjaajan näkökanta ristiriitatilanteissa on aina neuvotteleva, mikä voi poiketa opettajien näkökannasta. Erilaiset näkökannat mahdollistaa myös se, että työnkuvaa eivät sido pedagogiset velvollisuudet.
– Jos jokin ongelma tulee, koulukoutsina painotan että kaikesta voidaan jutella ja että on kiva juttu, että asia saadaan selvitettyä, Härmä selostaa.
Härmä ja Vauhkonen uskovat hyvinvointiohjaajan vastaavan yhtenä tapana myös viime aikoina paljon puhuttaneeseen koulukiusaamiseen.
– Se on yksi osa koulun tasolla tehtävää, kiusaamista ennalta ehkäisevää työtä. Hyvinvointiohjaajan avulla lapset voivat oppia myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sillä niitä täytyy nykyisin jo ihan tietoisesti opettaa, Vauhkonen toteaa.
Vauhkosen mukaan hyvinvointiohjaaja ei myöskään korvaa mitään jo olemassa olevaa toimenkuvaa, vaan voi toimia hyvin esimerkiksi kuraattorin tai psykologin työparina täydentämässä jo olemassa olevaa tukiverkostoa.

Kaikkea voi kysyä
Susanne Härmän painopisteenä Utran koulussa ovat 1.- ja 2.-luokat, sillä koulukoutsin ajateltiin istuvan luontevammin pienempien koululaisten koulupolkuun.
– Isommat koululaiset ovat ehkä tottuneet jo koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan kuunteluapuun, mutta toki olen kaikkien lasten saavutettavissa. Aika näyttää, miten koulukoutsi otetaan vastaan, Härmä tuumaa.
Ainakin pienet lapset ovat jo tosin Härmän mukaan ottaneet koulukoutsin omakseen, sillä apua on kysytty milloin missäkin.
– Jos joku ei ole osannut vielä lukea kunnolla ja hänen pitäisi saada soitettua jonnekin, on minua kyllä nykäisty hihasta, Härmä nauraa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä