Julkaistu 
Tiina Sormunen

Kollektiivi parantaa elämänlaatua

Tulliportinkadulla toimistoaan pitävä Pohjois-Karjalan kansanteatteri Pokka ei koostu vanhasta kaveriporukasta, vaan osuuskunnan jäsenet ovat lähestyneet toisiaan ammatillisuuden kautta. Silti lopputulos on kaikkien mielestä erittäin hyvä. Kuvassa Kalle Pulkkinen, Tatu Kaihua, Sanna Kärkkäinen, Anni Rannikko, Jonna Kuittinen, Kaisa Mari Laasonen, Hannele Turunen ja Siiriliina Riikonen. Tiina Sormunen Tulliportinkadulla toimistoaan pitävä Pohjois-Karjalan kansanteatteri Pokka ei koostu vanhasta kaveriporukasta, vaan osuuskunnan jäsenet ovat lähestyneet toisiaan ammatillisuuden kautta. Silti lopputulos on kaikkien mielestä erittäin hyvä. Kuvassa Kalle Pulkkinen, Tatu Kaihua, Sanna Kärkkäinen, Anni Rannikko, Jonna Kuittinen, Kaisa Mari Laasonen, Hannele Turunen ja Siiriliina Riikonen.

Freelancereiden voimat yhdistävä Pohjois-Karjalan kansanteatteri Pokka haluaa viedä taidetta sinne, missä ihmisetkin ovat.

Puolitoista vuotta sitten kolme teatteri-ilmaisun ohjaajaa, Sanna Kärkkäinen, Maria Korkatti ja Ninnu Karttunen, menivät kahville. Kupposten äärellä rupatellut kolmikko ajautui nopeasti ruotimaan, millaisia ammatillisia unelmia he olivat mielessään pyöritelleet.
Unelmista kehkeytyi yhteinen utopia: olisipa jokin vakituinen ryhmä, jonka kanssa voisi tehdä merkityksellisiksi ja tärkeiksi kokemiaan asioita. Mielellään sellainen, jonka kaikilla jäsenillä olisi samanlainen arvopohja kuin heilläkin.
Kolmikko antoi ajatuksensa kypsyä, ja pikkuhiljaa he alkoivat löytää muitakin samalla tavalla ajattelevia. Huhtikuussa 2019 porukka perusti vapaan ammattiteatterin ja esittävän taiteen kollektiivin, Pohjois-Karjalan kansanteatterin, kutsumanimeltään Pokka.
Joen yönä avajaisiaan viettänyt osuuskunta tuottaa esittävää ja soveltavaa taidetta, koulutuksia ja tapahtumia Itä-Suomen alueella. Tällä hetkellä Pokassa on mukana 12 taiteen ja tieteen alan tekijää.

Kivijalka tukee
Suurin osa monialaisen kollektiivin 12 jäsenestä on esittävän taiteen freelancereita, kuten Kärkkäinen, Korkatti, Karttunen, Tatu Kaihua, Jonna Kuittinen, Kaisa Mari Laasonen, Kalle Pulkkinen, Tommi Tihtarinen ja Hannele Turunen, mutta mukana on myös tutkija Anni Rannikko, tuottaja Ia-Päivikki Jaakkonen sekä visuaalinen suunnittelija Siiriliina Riikonen. Jokainen heistä on puurtanut vuosia tahoillaan oman alansa töitä.
– Siitä se ajatus on lähtöisin, että olisi kiva panna voimat yhteen. Minulle myös oman, vapaan teatteriryhmän perustaminen on ollut suuri unelma.
– Täällä Pohjois-Karjalan seudulla tai edes Joensuussa ei ole vapaita ammattiryhmiä, jotka tekisivät pitkäjänteisesti ja säännöllisesti tuotantoja. Ammattimaisesti toimivia juttuja kyllä on, mutta ne ovat enemmän kausiluontoisia, osuuskunnan puheenjohtaja Sanna Kärkkäinen toteaa.
Kollektiivin myötä ainakin freelancereiden työarki on kokenut melkoisen mullistuksen. Nyt heillä on oma työyhteisö, minkä Kärkkäinen uskoo vaikuttavan parantavasti myös elämänlaatuun.
– On työkavereita, joilta voi pyytää apua ja tukea silloin kun tarvitsee, ja joiden kanssa voi ideoida ja suunnitella projekteja ja toteuttaakin niitä, Laasonen täydentää.
Kollektiivi toimii myös tietynlaisena kivijalkana teatterintekijöiden toiminnalle. Kun freelancerin työryhmillä on tapana vaihtua, eikä tekeminen ole välttämättä niin jäsentynyttä, kollektiivissa on aina mukana sama porukka.
– Ja sitten kaikkien kysymysten pohtiminen yhdessä, ahdinkojen jakaminen, apurahojen hakeminen, kaikki. Sehän tässä vielä on, että meillä on niin hieno porukka, kun ryhmä on niin moniammatillinen. Siitä on hyötyä meille kaikille, kun voimme kouluttaa myös toinen toisiamme, Kärkkäinen huomauttaa.

Kynnys matalaksi
Vaikka Pokka on hyvin tuore kollektiivi, osuuskunnan nettisivuilla on jo nyt tilattavissa pitkä liuta valmiita esityksiä, musiikkia ja tapahtumaohjelmaa sekä erilaisia työpajoja ja koulutuksia. Suunnitelmissa on myös ryhmän ensimmäinen yhteinen tuotanto, jonka ensi-illan Kärkkäinen arvelee menevän ensi vuoden puolelle.
Millainen produktio kollektiivilta on tulossa, on vielä mysteeri.
– Avajaisissa meillä on hattulaatikko, johon toivomme ihmisten jättävän ehdotuksia, mikä on tärkeää ja mitä aiheita Pokan pitäisi käsitellä esityksen muodossa, Kärkkäinen linjaa.
Kollektiivin arvopohja on pysynyt samana alusta asti. Kärkkäinen listaa arvoiksi yhteisöllisyyden, paikallisuuden, kantaaottavuuden, saavutettavuuden ja korkeatasoisen taiteen, joiden lisäksi osuuskunnan nettisivuille on kirjattu seitsemän erilaista arvopylvästä. Niiden mukaan kollektiivia ohjaa muun muassa sisältö edellä toimiminen, kanssaihmisten kunnioittaminen, ekologisuus sekä paremman ja oikeudenmukaisemman maailman edistäminen taiteen keinoin.
Yhtenä kollektiivin keskeisenä ajatuksena on viedä taidetta kansan pariin eli madaltaa kynnystä hakeutua taiteen pariin. Siihen viittaa myös nimi Pohjois-Karjalan kansanteatteri.
– Esimerkkinä teatteri, joka on meillä aika keskeisenä tässä, tarkoituksena on viedä sitä sellaisiin paikkoihin, joissa sitä ei ehkä ole totuttu näkemään. Pois suurista konserttisaleista ja näyttämöiltä sinne missä ihmiset ovat.
– Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus kokea teatteria iästä, varakkuudesta tai sijainnista riippumatta, Kärkkäinen summaa.

Kohtaaminen tärkeää
On kuitenkin olemassa jo teatteria, jonka kynnys on matala: kesäteatteri. Itsekin kesäteatterilavalla viihtyvä Kärkkäinen näkee sen suosion selittyvän sillä, että tekijät ovat usein harrastelijoita ja teatteria tehdään kyläporukan kanssa. Kaikki tekeminen on yhteisöllistä, eikä mukana ole statuseroja suurien taiteilijoiden ja kansalaisten välillä.
Kärkkäinen kertoo pohtineensa hierarkiaa laajempanakin taiteen maailmaan liittyvänä kysymyksenä, ja hänen mielestään kaikenlaiset arvojärjestykset sietäisi rikkoa. Siksi Pokka pyrkii omassa toiminnassaan tekemään päätökset yhdessä. Myös osuuskunnan hallituksen valta on minimoitu.
– Teatteri nimenomaan on yhdessä tekemistä, se on hyvin yhteisöllinen laji. Sen tavoitteleminen on tärkeä asia, Kärkkäinen aloittaa.
– Ja se, että katsojia tulee, heitä vartenhan tätä tehdään. Että olisimme yhdessä ja kohtaisimme teoksen äärellä, Hannele Turunen jatkaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä