Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Tuetaan omia kuin Kuhmo Kimasta

Raimo Hulmi on tehnyt pitkän työn Kontiolahden ampumahiihdon ja ENO-verkkokoulun hyväksi. Nyt on aika katsoa, miten käy musiikkifestivaalin. Kuvat: Aimo Salonen Raimo Hulmi on tehnyt pitkän työn Kontiolahden ampumahiihdon ja ENO-verkkokoulun hyväksi. Nyt on aika katsoa, miten käy musiikkifestivaalin. Kuvat: Aimo Salonen
Monessa on mies ollut mukana  –  nyt myös musiikkifestivaalin järjestämisessä.

Kun paikallispolitiikassa vahvasti mukana ollut kulttuuri-ihminen Markku Kauppinen kuoli aiemmin kesällä, Hulmia pyydettiin hänen seuraajakseen Rajaton taide ry:n puheenjohtajaksi.

–  Markku oli hyvä ystäväni, ja kun kaverit kysyivät tähän mukaan, minulle tuli tunne, että en oikein voi sanoa ei, Hulmi muistelee.

Yhdistys on pianisti Kemal Achourbekovin ja sellisti Seppo Kimasen ideoiman Rajaton taide -festivaalin taustaorganisaatio. Tänä kesänä Kimanen ei ole tapahtumassa enää mukana, ja festivaali on kokenut muitakin takaiskuja kuin Kauppisen kuoleman.

Rahoitusta ei tullut viime vuoden tapaan ja tänä vuonna festivaali järjestetään 30. elokuuta–1. syyskuuta vuoden takaista pienimuotoisempana.

Rajattoman taiteen alkuperäisenä ideana oli rakentaa festivaali sellaisten suomalaisten muusikkojen ympärille, joiden juuret ovat jossain muualla kuin Suomessa.

–  On hienoa, että meille tuodaan rajojen yli menevää toimintaa. Muualta tulleilla muusikoilla on laajempaakin merkitystä yhteiskuntaan kuin vain musiikki. Musiikki ja urheilu vaikuttavat hyvällä tavalla siihen, miten ihmisiin aletaan suhtautua, Hulmi pohtii.

Samalla hän miettii, onko siinä riittävästi teemaa kokonaisen festivaalin rakentamiseksi. Rajattomassa taiteessa esiintyy muiden muassa pianisti Janne Mertanen, joka on taiteellisena johtajana omilla Joensuun Musiikkijuhlillaan.

–  Joskus mietin, pitäisikö tehdä enemmänkin yhteistyötä, että päästäisiin talou-dellisesti tukevalle pohjalle ja voitaisiin luoda jotakin suurta.

Suurissa asioissa Hulmi on tottunut olemaan mukana.

Kontiolahden ampumahiihdon nousua hän on seurannut toimijana alusta saakka, ja vahvasti hän on ollut mukana myös ENO-verkkokoulussa, jonka kansainvälistä merkittävyyttä Pohjois-Karjalassa ei vieläkään täysin tajuta.

–  Enhän minä mikään musiikin asiantuntija ole, mutta ampumahiihdon ja ENOn kautta olen saanut sellaisia suhteita, joista on apua myös festivaalin järjestämisessä, Hulmi pohtii.

Achourbekov sinnittelee nyt oman festivaalinsa kanssa, ja vaikka Mika Vanhanen onkin saanut henkilökohtaisesti paljon tunnustusta, ei itse ENOn toiminnan merkitystä ole kunnolla kotimaakunnassa oivallettu.

Pitkään saivat Kontiolahden kisajärjestäjät ja myös Ilosaarirock taistella, ennen kuin paikalliset ryntäsivät niihin suurin joukoin vanhoista nuoriin.

–  Jotenkin meiltä puuttuu usko tehdä yhdessä jotain suurta. Pitää löytää usko, että annetaan toisten yrittää ja tukea, Hulmi sanoo ja huomauttaa, että koskaan ei voi tietää, mitä asioista lopulta kehittyy.

Hulmi ottaa esimerkin Kuhmosta, jonne nuori sellisti Seppo Kimanen tarjosi aikoinaan kansainvälistä kamarimusiikkifestivaalia.

–  Sikäläisessä musiikkiyhdistyksessä oli aluksi naurettu Kimasen kirjeelle, mutta sitten joku oli sanonut, että annetaan pojan yrittää.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä