Julkaistu    |  Päivitetty 
Helen Hyttinen

Hukkaa voi laittaa kuriin verkossa

Kolmasosa kaikesta maailmassa tuotetusta ruoasta menee haaskuuseen, vaikka suuri osa siitä olisi edelleen syömäkelpoista.

Suomen hävikkiluku on pienempi, tällä hetkellä 15 prosentin luokkaa. Kotimainen Fiksu Ruoka Oy on yksi niistä yrityksistä, jotka ovat ryhtyneet ehkäisemään hävikkiä myymällä muutoin hävitykseen päätyviä päivittäistavaroita verkossa ruokakauppojen hintoja edullisemmin. Yrityksen markkinointijohtajan Riku Poutasen mukaan näin voitaisiin vähentää päästöjä nykyistä paljon enemmänkin.

–  Ruokahävikkiä syntyy Suomessa arviolta 400 miljoonaa kiloa vuodessa, ja me pystymme toiminnallamme vähentämään siitä jo nyt satoja tuhansia kiloja. Kyllä sillä on merkitystä, Poutanen toteaa.

Poutasen mukaan ruoka-alan toimijat ovat heränneet torjumaan hävikkiä todella hienosti.

–  Suomessa on aina tehty töitä sen eteen, ettei ruokaa menisi tuotannossa hukkaan. Tähän pyritään esimerkiksi arvioimalla etukäteen tuotettavia määriä.

–  Valitettavasti pelkkä kysynnän ennustaminen ei ratkaise ongelmaa, sillä toimijoilla on oltava ylimääräistä tuotantoa varalla jokaisessa tuotantoketjun kohdassa. On huono juttu yrityksille, jos tavara loppuu kesken ja he joutuvat myymään ei-oota, Poutanen huomauttaa.

Hävikkiä aiheuttavat tuoretuotteiden ylijäämän lisäksi myös esimerkiksi pakkausten ja brändäyksen uudistukset, sillä jotkin suuret toimijat eivät ota vastaan tuotteita niiden vanhoissa pakkauksissa.

–  Tavallisten kauppojen hankintoja ohjaa se, mikä myy. Me ostamme sitä, mitä saamme. Poimimme valikoimaan kaikki mahdolliset tuotteet, jotka uskomme saavamme myydyksi, Poutanen sanoo.

Haaskuun torjumiseksi kuluttajia pyritään tavoittamaan eri paikoista, mutta ruokaostosten tekeminen verkossa on suomalaisille vielä melko vieras asia.

–  Suomalaiset eivät ole tottuneet ostamaan netistä. Se luku on reilusti alle prosentin, mitä verkossa myydään päivittäistavaraa, varsinkin ruokaa. Olemme kuitenkin huomanneet, että tämä uusi konsepti kiinnostaa kuluttajia, Poutanen kertoo.

Suuri osa Fiksu Ruoan asiakkaista on naisia, mutta yrityksen kohderyhmä on mahdollisimman laaja joukko suomalaisia.

–  Halpa ruoka kiinnostaa lähes kaikkia, ja vihreät arvot ovat keskimäärin tärkeitä suomalaisille. Olisi hienoa saada aktivoitua miehiäkin vielä enemmän mukaan.

–  Ruoan ostaminen verkosta ei juuri eroa tavallisessa kaupassa käymisestä. Myymme samoja tuotteita, jopa samoja eriä kuin kaupat, ja toimitukset tulevat nopeasti noutopisteisiin tai kotiovelle, Poutanen selittää.

Suurin kysymyksiä aiheuttava tekijä on ruoan käyttökelpoisuus. Saako päiväykset ohittaneita ruokia myydä ja syödä?

–  Verkossa myydään tuotteita, joiden parasta ennen -päiväys on pian menossa, mutta jotka usein säilyvät uudenveroisina jopa vuosia päiväyksen jälkeen. Vaikka monia saattaa epäilyttää päiväyksen ohittaneiden tuotteiden syöminen, Eviralta itse asiassa suositetaan, että nämä tuotteet tulisi hyödyntää, Riku Poutanen kertoo.

Pakkausten päiväykset ovat valmistajien antamia takuita siitä, mihin asti ruokaa on oikein säilytettynä varmasti turvallista käyttää.

–  Aiheesta on ollut viime vuosina paljon juttua ja tietoisuus on levinnyt hyvin julkisuudessa. On tärkeää valistaa kuluttajia siitä, ettei parasta ennen -päiväyksen umpeutuminen automaattisesti tarkoita pilaantumista, Poutanen sanoo.

Hävikkiruoan turvallisuudesta voi varmistua samalla tavoin kuin muunkin ruoan kohdalla: omin aistein. Tarkkailemalla hajua, makua ja ulkonäköä on yleensä helppo seuloa syötävät tuotteet.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä