Julkaistu    |  Päivitetty 
Sara Korppila

Puhu taakkasi kevyemmäksi

Puhelinpäivystäjät Marita Kiiskinen (vas.) ja Päivi Nuutinen hyödyntävät vapaaehtoistyössään omaa ammatillista osaamistaan. Kuva: Sara Korppila Puhelinpäivystäjät Marita Kiiskinen (vas.) ja Päivi Nuutinen hyödyntävät vapaaehtoistyössään omaa ammatillista osaamistaan. Kuva: Sara Korppila
Läheisen kuolema, perhe- ja parisuhdeongelmat, päihderiippuvuus sekä yksinäisyys. Siinä muutamia syitä, jotka saattavat saada ihmisen soittamaan Kriisipuhelimeen. Usein soittoon vastaa tehtävään koulutettu vapaaehtoinen puhelinpäivystäjä.

Pohjois-Karjalan kriisikeskuksella vapaaehtoiset vastaavat puheluihin pari kertaa viikossa, kukin kolme tuntia kerrallaan.

– Olemme osa valtakunnallista Kriisipuhelinta, joka palvelee joka päivä myös ruotsiksi, englanniksi sekä arabiaksi, painottaa Pohjois-Karjalan kriisikeskuksen toiminnanjohtaja Kimmo Räty.

Ruuhkaiset linjat ovat Kriisipuhelimessa yleisiä, mutta jokaiselle soittajalle pyritään antamaan mahdollisuus puhua. Päivystäjän tehtävänä on kuulostella herkällä korvalla soittajan tilannetta.

– Tietynlaista karsintaa joutuu tekemään. Kuuntelemme kuulumissoitot, mutta pyrimme olemaan pitkittämättä niitä. Jonossa kun on yleensä jo seuraava soittaja, jonka tilanne voi olla hyvin akuutti, Räty kertoo.

Keskimäärin yksi puhelu kestää vartista puoleen tuntiin, mutta joskus keskusteltavaa riittää yli tunniksi.

– Päivystykseen tulee itsemurha-ajatuksiin liittyviä puheluja viikoittain. Määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana, vaikka itsemurhatilastot ovat laskussa, Räty puntaroi.

Juhlapyhät ja vuodenajat vaikuttavat soittojen määrään. Erityisesti joulunaika ja kesäkuukaudet voivat lisätä yksinäisyyttä ja ahdistusta.

Osalle soittajista puhelut ovat omassa arjessa selviytymisen väline, eli sama soittaja voi soittaa useasti.

– Pyrimme keskustelun avulla helpottamaan oloa niin, ettei soittajan tarvitsisi lähteä enää terveyskeskuksen päivystykseen. Useat puhelut ovat tällaista arjessa kannattelemisen työtä, Räty kuvailee.

Pohjois-Karjalan kriisikeskuksella soittoihin ovat vastaamassa Marita Kiiskinen sekä Päivi Nuutinen. Kiiskinen on toiminut päivystäjänä useita vuosia, Nuutinen puolestaan aloitti viime syksynä. Syyt hakeutua puhelinpäivystäjäksi ovat kummallakin samankaltaisia.

– Ihmisen mieli ja psyyke sekä yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiehtoneet minua. Tässä työssä nämä kaikki yhdistyvät. Ammatillinen taustani lastentarhanopettajana ja neuropsykiatrisena valmentajana tukee puhelinpäivystystyötä, Kiiskinen kuvailee.

Myös Nuutinen kertoo hyödyntävänsä aiempaa työkokemustaan Kelan yhteyskeskuksen puhelinneuvojana.

– Vaikka kriisipuhelimeen tulevat puhelut ovat erilaisia, on tehtävissä myös samankaltaisuuksia esimerkiksi soittajien elämäntilanteiden osalta.

Puhelinpäivystykseen kuuluva koulutus antaa perusvalmiudet erilaisten soittajien kohtaamiseen. Koulutuksesta huolimatta päivystysvuoroon on mahdoton valmistautua, sillä eteen voi tulla mitä vain. Yksinäisyyden vuoksi soittavien määrä on kuitenkin jopa yllättänyt.

– Mediassa puhutaan paljon yksinäisyydestä ja syrjäytyneisyydestä, mutta niiden vakavuus ja laajuus ovat valjenneet oikein kunnolla tässä työssä, Kiiskinen kertoo.

Myös Nuutinen on päivystysuransa aikana keskustellut yksinäisyydestä useasti.

– Yksinäisyyteen liittyvät soitot osoittavat, miten moneen elämän osa-alueeseen yksinäisyys vaikuttaa. Kun ei ole ketään, kenelle soittaa. Ei ystäviä tai sukulaisia. Joskus joku saattaa soittaa siksi, että saisi hetken jutella jonkun kanssa. Nämä ovat melko hurjia juttuja, Nuutinen kuvaa.

Sekä Kiiskinen että Nuutinen ovat huomanneet kriisipuhelimen tärkeyden myös soittajille, joilla on jo olemassa jonkinlainen hoitosuhde. Jos terapeutin aika on kahden viikon päässä ja olo tuntuu ahdistuneelta, puretaan sitä puhelinpäivystäjälle.

– Puhelun avulla pyritään saamaan soittaja taas yhdestä päivästä yli, kohti odotettua terapia-aikaa. Ihmeisiin emme tietysti pysty, vaikka sitä usein toivookin, Nuutinen sanoo.

Toisinaan eteen tulee soittoja, joita täytyy jälkikäteen purkaa toisen päivystäjän kanssa.

– Lapsiin liittyvät puhelut jäävät herkemmin mieleen pyörimään. Toisinaan soittaja saattaa kertoa traumaattisen tapahtuman kymmenien vuosien takaa, jota ei ole koskaan kertonut kenellekään. Esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö voi olla tällainen. Nämä ovat erityisen haastavia tilanteita, Kiiskinen kertoo.

Hyviä ominaisuuksia puhelinpäivystäjälle ovat Kiiskisen ja Nuutisen mukaan empaattisuus, avoimuus sekä kyky esittää tilanteeseen sopivia kysymyksiä. Omaa herkkyyttään voi työssä hyödyntää, mutta soittajien huolia ei pidä kantaa kotiin asti. Silloin työ voi käydä liian raskaaksi.

– Huumori auttaa moneen asiaan. Jos saan asiakkaan nauramaan, tulee kummallekin hyvä mieli, Nuutinen summaa.

Omat harrastukset ja luonnossa oleminen auttavat järjestelemään ajatuksia ja palautumaan päivystysvuorosta.

– Päivystyksen päätteeksi nappaan koirat mukaan ja lähdemme metsäpolulle. Siinä unohtuu mielestä kaikki muu, Kiiskinen kuvailee.

Joensuussa vapaaehtoisten puhelinpäivystäjien joukko on kirjava. Mukana on ammattilaisia eri aloilta, opiskelijoita sekä eläkeläisiä. Vapaaehtoisen omalla työ- tai koulutustaustalla ei ole väliä.

– Tärkeintä on olla kiinnostunut, halukas oppimaan sekä kouluttautumaan tehtävään. Meillä on päivystäjinä esimerkiksi psykologian opiskelijoita ja sote-alalla olevia, mutta myös teknistä ja fyysistä työtä tekeviä, toiminnanjohtaja Kimmo Räty selventää.

Tie puhelinpäivystäjäksi kulkee haun, haastattelun sekä koulutusviikonlopun kautta. Pohjois-Karjalassa uusia päivystäjiä koulutetaan syksyisin. Koulutusrunko on valtakunnallinen, eli koulutuksen käytyään voi toimia päivystäjänä missä toimipisteessä tahansa.

– Vaikka meillä ei ole ammatillisia vaatimuksia päivystäjille, on oman elämäntilanteen oltava sellainen, että pystyy tällaiseen työhön, Räty painottaa.

Vapaaehtoisten jaksamisesta huolehditaan keskustelemalla, työnohjauksella sekä virkistyspäivillä.

– Vapaaehtoiset ovat meillä hyvin selvillä omasta energiatasostaan ja siitä, miten he tehtävässä jaksavat. Jos elämään tulee kuormittava tilanne, tullaan siitä puhumaan avoimesti ja laitetaan oma päivystysvuoro hetkeksi tauolle. Oma jaksaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta jaksaa kuunnella muita, Räty summaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä