Julkaistu    |  Päivitetty 
Pia Paananen

Maja piti saada, maja piti rakentaa - ihan vaan vitsillä

Eemeli Valjus (vas.) ja Elo Vihava rakensivat majansa jyrkähköön rinteeseen mäntykankaalle Elon kodin lähelle. Kuva: Pia Paananen Eemeli Valjus (vas.) ja Elo Vihava rakensivat majansa jyrkähköön rinteeseen mäntykankaalle Elon kodin lähelle. Kuva: Pia Paananen
Kolme vuotta sitten Elo Vihava, 12, ja Eemeli Valjus, 14, katselivat Elon kodin takana olevalle Ylemmälle Joutenlammelle, ja miettivät miten hauska on seurata lammen kaakkureita, joutsenia ja suolammella edestakaisin seilaavia pieniä saaria.

– Se lähti ihan vitsillä, että pitäisi tehdä oma maja lammen katselua varten, Eemeli Valjus muistelee.

Majan paikaksi valikoitui mäntykankainen, jyrkähkö rinne Elon perheen tontin kulmalla.

– Siitä on näköala lammelle ja suolle, sen takia se siihen tehtiin, Elo kertoo paikkavalinnasta.

Ensimmäinen kesä meni ihmetellessä, että miten majaa pitäisi lähteä tekemään, ja jonkinlainen kehikko neljän puun väliin siinä syntyi ilmaan tarkempaa suunnitelmaa. Loppukesästä kehikko sai pressuseinät.

Toisen kesän alussa oli vuoden verran enemmän tekemisen taitoa, ja halu jatkaa majaprojektia. Pojat rakensivat kehikon ympärille laudasta ja vanerista oikeat seinät, kattotalkoisiin he pyysivät mukaan Elon isän Eskon.

– Viime syksynä majassa oli niin pimeää, että piti alkaa miettimään valoratkaisua, ja laitoimme valot kolmesta punaisesta led-valosta ja kahdesta aaa-paristosta, Eemeli sanoo ja sytyttää valot.

Tänä vuonna tuli ajatus tehdä majaan tilaa säästävä ja yöpymistä helpottava kerrossänky, vitsistä sekin lähti, ja parissa päivässä oli sängyt laitettu.

– Ja joitakin hyllyjä teimme tavaroille, ja hyttyskarkotteelle, Elo esittelee säilytysjärjestelmää.

Rakentamisessa poikia kiehtoo mielikuvituksen ja käsillä tekemisen yhdistäminen.

– Tässä pääsee luomaan rakennelmaa, jossa huomaa oman kädenjäljen, Eemeli arvioi.

– Eikä varmasti löydy toista samanlaista, Elo virnistää.

Poikien maja on rakennettu Vihavien kotoa löytyneestä puutavarasta. Eemeli ja Elo ovat tehneet majan hyvin pitkälle itse. Turvallisuussyistä Elon Esko-isä on ollut mukana laittamassa kattoa ja aloittamassa joitakin työvaiheita.

– Esko on näyttänyt miten poraa tai joitakin työkaluja käytetään, ja tietysti hän on neuvonut mitä puita voimme ottaa majatarpeiksi Vihavien varastosta, Eemeli kertoo.

– Saranat olemme ostaneet kaupasta tätä varten, muuta ei ole tarvinnut uutena tätä varten hankkia, Elo sanoi.

Maja ei ole aktiivisten poikien ainoa kesäharrastus: lomasta pitää varata aikaa kartingharjoituksille, jotka ovat Joensuussa, sekä uinnille ja pyöräilylle. Lisäksi Elo on mukana mäkiautohommissa. Sitten aina palataan majalle ja katsotaan mitä nyt pitäisi tehdä, sillä rakentajat ovat huomanneet majan vaativan myös jatkuvaa kunnostusta ja kehittelyä.

Majanrakennus kahden pojan voimin on opettanut tekemään yhteistyötä ja luottamaan kaveriin.

– Jos näitä korkealle tulevia puita on laitettu, niin siihen on tarvittu molempia, toisen on pitänyt pitää paikallaan ja toisen vaikka naulata, Eemeli Valjus kertoo.

Kovin yleistä puuhaa Eemelin ja Elon tuttavapiirissä majanrakentaminen ei ole:

– On tutuilla erilaisia pressuviritelmiä, ehkä kolmessa tunnissa tehtyjä. Nykyään monet lapset ja nuoret vain pelaavat ja ovat tietokoneilla, kolme vuotta omaa majaansa rakentaneet pojat miettivät.

Rakennustyön sitkeydestä kertoo sekin, että majanrakentajien askeleet ovat kuluttaneet pienen polun kankaalle kantaessaan vanereita, puita ja vasaroita rakennustyömaalleen. Eikä majaprojekti ole lopussa, ei ensinkään, vaan tuumana olisi saada majan viereen toinenkin jonkinlainen. Millainen se sitten olisi?

– Siitä ei ole täyttä varmuutta, Eemeli Valjus uskaltaa sanoa kolmevuotisen majanrakennuksen aikana tulleella kokemuksella.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä