Julkaistu 
Aimo Salonen

"Maakunnan mahtavin festivaali"

Kihaus Folkissa on oma kotoisa tunnelmansa. Aimo Salonen Kihaus Folkissa on oma kotoisa tunnelmansa.

Heikki Piirainen polki tänäkin vuonna pyörällä Joensuusta Rääkkylään.


Heikki Piirainen, mitä Kihaus Folk sinulle merkitsee?

– Onhan tämä Pohjois-Karjalan mahtavin festivaali. Hienoa musiikkia ja paljon mukavia ihmisiä, Kihaus-veteraani jo 1990-luvun alusta saakka sanoi perjantaina alkuillasta.

Pysäyttävä oli näky pari vuotta sitten, kun Karjalan Heili ajoi kohti Rääkkylää. Auto ohitti kaupungin klubeilta tutun hahmon ja hiukan ällistyttikin: pyörälläkö se Heikki Kihaukseen polkeekin!

– No silloin alkuaikoina tänne kulki vielä linja-autojakin, ja parina vuonna olen tullut kaverin kyydissä. Sitten oivalsin, että ei tää nyt niin mahdoton matka ole.

Ja mitä Piirainen aikoo seurata tämän vuoden Kihauksessa?

– Enpä oikeastaan mitään erityistä. Jotkut esiintyjät ovat tuttuja, joistakin en tiedä mitään. Sittenpähän sen näkee kun kuljetaan


Pietarin lahjakkain opettaja

Uusia kokemuksia odottivat myös pietarilaisen Folk Talk -yhtyeen muusikot, jotka olivat ryhmittyneet Perinnetuvan portaille poseeraukseen ja pyysivät Heiliä kuvaamaan.

– Me olemme sillä tavalla erikoinen ryhmä, että kolme meistä on ammattilaisia ja loput harrastajia, Alena Turanga selitti.

Ja miten ammattilaisten ja harrastajien yhdistäminen onnistuu?

– Hän on Pietarin lahjakkain opettaja, Turanga kehui ja viittasi Ioni Windiin, joka kuulemma on kehittänyt metodin, jolla ihmisiä opetetaan esittämään vanhaa venäläistä perinnettä aivan uudella tavalla.

Heili ei Folk Talkia nähnyt vielä perjantaina, koska näitä rivejä piti kiirehtiä naputtelemaan hyvissä ajoin, ja ryhmä päättää Kihauksen perjantain vasta kello 23.45 alkavalla keikalla. Lauantaina yhtyettä on mahdollisuus kuulla jo kello 17.


Heikki Lahtea kunnioittaen

Kuvauksen jälkeen venäläismuusikot kiirehtivät aitalle, missä alkoi Uuna Kainulaisen vetämä katrillivartti. Säestyksestä vastasi Kihauspelimannit, joita johtaa tänä vuonna Joonas Ojajärvi.

Kihauspelimanneilla on takanaan harjoitteluviikko, jonka perinne juontaa vuosiin, jolloin pelimannileiriä veti Heikki Lahti, viime helmikuussa kuollut mestaripelimanni. Tänä vuonna Ojajärvi on ottanut ohjelmistoon paljon Lahden aikoinaan soittamaa musiikkia.

– Muutaman kerran pääsin itsekin soittamaan Heikin kanssa. Olihan hän innokas toimimaan pelimannimusiikin ympärillä, Ojajärvi muisteli.


Karjalan poikii amerikaksi

Alkuillan sytyttäjä oli nuorten amerikkalaispoikien Crying Uncle Bluegrass Band, joka heitti yhden suomalaisenkin biisin.

– I think you know the next one. I don´t know how you pronounce this, but I try to say it: Karjalan poikia!

Yleisö palkitsi suomenkieliset sanat aplodein, ja kun Karjalan poikii kajahti, nähtiin Kihaus-perjantain ensimmäiset tanssin tapailut.


Rentoilua iltanuotiolla

Kansanmusiikkifestivaalien tapaan Kihauksestakin löytyy iltanuotio, jolla musisoidaan vapaasti.

Usi Riikonen ja Mammu Koskelo laulattivat piirissä istujilla tuttuja ja vähän tuntemattomiakin lauluja samaan aikaan, kun Erin esiintyi täpötäydelle liikuntasalille. Tsaijuteltalla Helsinki–Cotonou Ensemble teki soundcheckiä.

Lauantaina Kihaus Folk jatkuu kello 12 lastenleirin konsertilla.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä