Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Festarienergiaa auringosta

Juomien kylmentäminen anniskelualueilla on yksi Ilosaarirockin suurimmista energiankuluttajista joka vuosi. Järjestäjät pohtivat, olisiko esimerkiksi yksittäisiä anniskelupisteitä mahdollista pyörittää tulevaisuudessa aurinkoenergialla. Kuva: Lari Lievonen Juomien kylmentäminen anniskelualueilla on yksi Ilosaarirockin suurimmista energiankuluttajista joka vuosi. Järjestäjät pohtivat, olisiko esimerkiksi yksittäisiä anniskelupisteitä mahdollista pyörittää tulevaisuudessa aurinkoenergialla. Kuva: Lari Lievonen
Ilosaarirock tunnetaan Suomessa festivaalien ympäristötyön kehittämisen pioneerina, ja sillä tiellä festari jatkaa yhä parhaansa mukaan  –  vaikkei festivaali ikinä mikään ekoteko olekaan, kuten Ilosaarirockin vastaava tuottaja Petri Varis huomauttaa.

– En halua jeesustella, sillä eihän festarin järjestäminen ole ympäristön kannalta kunniakasta toimintaa, ja parastahan olisi vain asua teltassa tekemättä mitään. Yritämme kuitenkin toteuttaa tapahtuman mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti, Varis toteaa.

Ilosaarirock käynnisti keväällä yhteistyössä Pohjois-Karjalan Sähkön kanssa kestävän kehityksen yhteistyösopimuksen, joka kestää vuoden 2020 loppuun saakka. Samalla käynnistettiin myös kestävän kehityksen projekti, jossa on mukana Suomen luonnonsuojeluliitto.

– Ei voi sanoa, että projekti liittyisi suoraan viimeisimpiin ilmastoraportteihin, koska se ei sinänsä ollut mikään uutinen, että ilmasto voi huonosti. Nämä arvot ovat olleet tosi syvällä toiminnassamme jo viime vuosituhannen puolelta lähtien, ja ne ovat yhä henkilökunnallemme tärkeitä arvoja, Varis kertoo.

Variksen mukaan Ilosaarirock on järkevillä valinnoillaan onnistunut pitkälti pysymäänkin ympäristötyön kehittämisen kärkipäässä Suomen festareista.

– Saa nähdä, miten paljon ruuvia voi enää kiristää näillä fasiliteeteilla, mutta kokeillaan.

Ilosaarirockin ja Pohjois-Karjalan Sähkön uuden yhteistyösopimuksen pääpainona on festivaalin energiankulutuksen tarkkailu ja energiatehokkuuden parantaminen tulevaisuudessa.

Ilosaarirock on soinut tähän saakka vihreällä sähköllä, pääosin tuulivoimalla, ja nyt tarkoituksena on etsiä myös muita mahdollisia tapoja tuottaa energiaa.

– Meitä on kiinnostanut jo pitkään, olisiko festarilla mahdollista tuottaa jotakin aurinkopaneelien avulla. Ei koko festaria tietenkään, sillä se vaatisi aikamoisen pellon, mutta yksittäisiä juttuja, kuten pienempiä anniskelupisteitä, Petri Varis kertoo.

– Viime kesäkin oli hullun aurinkoinen, ja auringonpaistetta voisi käyttää myös hyödyksi.

Variksen mukaan PKS testaa aurinkopaneelien käyttöä tänä vuonna omalla kojullaan, jossa on aurinkopaneelien avulla toimivia kännykänlatauspisteitä.

– Olisi tietysti hyvä, jos saisimme koko festarin tehtyä sataprosenttisesti verkkovirralla, mutta se ei ole käytännössä mahdollista. Siksi olisi parasta, jos löytäisimme muita keinoja korvata nykyisin käytössä olevia dieselillä pyöriviä aggregaatteja, Varis kertoo.

Yhteistyösopimuksessa tutkitaan, missä festivaalin energiankulutus vuotaa, ja olisiko näitä vuotoja mahdollista paikata.

– Vuotokohdat ovat usein laitteita. Esimerkiksi lavoilla olleita, älyttömästi energiaa kuluttaneita lamppuja on vaihdettu nyt pääasiassa led-valoihin, Varis selostaa.

– Mietimme myös, voisiko vielä jotakin jättää yöksi pois päältä, tai mitä ikinä alueelta voikaan vielä löytyä. Jos saadaan säästettyä luontoa ja energiaa, säästyvät myös meidän rahamme.

Ilosaarirock on laskenut hiilijalanjälkensä vuodesta 2010 saakka ja lahjoittanut kasvihuonepäästöistään EU:n päästökaupan hintojen mukaisen kompensaatiomaksun. Kompensaatiokohde on vuosittain ollut jokin lähialueiden kohde, kuten uhanalaisen rupiliskon suojelu, Kuorinkajärven kunnostus sekä järvilohen kutupaikkojen rakennus Pohjois-Karjalassa.

– Tämän vuoden kohdetta emme ole vielä päättäneet, se katsotaan festarin jälkeen, Petri Varis kertoo.

Päästöjen pienentämiseksi festarilla on otettu huomioon muun muassa ruoantuotanto, kasvis- ja lähiruoan määrä, aluekoristeiden ekologisuus, vesipisteiden määrä ja vedenkulutus sekä kierrättäminen. Koska sata prosenttia Ilosaarirockin jätteistä kierrätetään tai päätyy energiantuotantoon, on festari käynyt vilkasta keskustelua alihankkijoidensa kanssa siitä, kuinka kierrätysprosessi etenee vaihe vaiheelta.

– Tahdomme tietää varmasti, mihin kierrätysjätteemme päätyvät. Nyt keskustelussa on, ovatko esimerkiksi meillä jo kauan käytössä olleet biohajoavat ruokailuvälineet oikeasti parhaat mahdolliset. Uutta tutkimustietoa tulee koko ajan.

Variksen mukaan kehitystyö ei ole mikään helppo homma  –  aina on katsottava pintaa syvemmälle.

– Nämä asiat eivät ole mustavalkoisia. Usein tuntuu, että mielikuvilla pelataan paljon; luomu on parasta ja niin pois päin. Yritämme kuitenkin nähdä prosessit loppuun asti.

Ilosaarirockin vuosittaisen hiilijalanjälkitutkimuksen perusteella liikenne on festivaalin suurin päästöjä aiheuttava tekijä, johon on samaan aikaan myös hankalinta vaikuttaa: festarista aiheutuvat päästöt riippuvat vuosittain pitkälti artisteista ja asiakkaista.

– Jos jonakin vuonna asiakkaita tulee vaikkapa tuhat enemmän Helsingistä, se näkyy heti päästöissä. Samoin jos ohjelma olisi puhtaasti kotimainen ja lentämistä artistien taholta tulisi sen vuoksi vähemmän, olisivat toki päästötkin pienemmät. Tällaisten seikkojen takia luvut heittelevät vuosittain.

– Kannustaisinkin asiakkaita kulkemaan mahdollisimman paljon junalla tai lastaamaan auton täyteen, mikäli on tulossa autolla. Ja kannattaa maistella kasvisruokaa, Varis vinkkaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä