Julkaistu 
Hanna-Mari Lappalainen

”Jos torilla ei tapahdu, missä sitten?”

Santeri Sihvosen mielestä Joensuun torille kyllä mahtuu harrastajia, jos vain löydetään kaikille sopivat yhteiset pelisäännöt. Hanna-Mari Lappalainen Santeri Sihvosen mielestä Joensuun torille kyllä mahtuu harrastajia, jos vain löydetään kaikille sopivat yhteiset pelisäännöt.

Paikalliset skeittarit uskovat keskustan näkymän piristyvän merkittävästi harrastajien myötä. Rujo ry:n puheenjohtaja Santeri Sihvosen mukaan laji ei ole kaupungille uhka vaan mahdollisuus.

Karjalan Heilissä 5.6.2019 julkaistu juttu Parempi skeittipaikka haussa herätti vilkasta ajatustenvaihtoa paikallisten harrastajien keskuudessa. Vaikka skeittaus on ollut julkisessa keskustelussa mukana Suomessakin jo 2000-luvun taitteesta saakka, ovat mielikuvat lajin liittämisestä häiriökäyttäytymiseen olleet sitkeässä. Rullalautailijat Joensuusta ry:n puheenjohtaja Santeri Sihvonen uskoo kuitenkin mielikuvan lajista muuttuvan radikaalisti viimeistään Tokion kesäolympialaisten myötä, jolloin skeittaus nähdään ensimmäistä kertaa olympialajina.
– Kun asiat liitetään jollakin tapaa saavuttamiseen ja kansallisylpeyteen, se muuttuu arvostettavammaksi, Sihvonen tuumaa.
Sihvosen mukaan skeittarit ovat usein olleen ihmisten mielikuvissa mitään tekemättömiä kaupungilla notkujia.
– Eihän se ole päämäärätöntä, vaikkei tähtäisikään harrastuksessa mihinkään kilpailuihin. Se on aikuisten ihmisten hauskanpitoa ja tervettä höyryjen purkamista, jota voisi olla yhteiskunnassa enemmänkin – ettei kaikkea sidottaisi aina vain tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen, Sihvonen miettii.

Urbaanius kuuluu asiaan
Rujo ry ja Joensuun kaupunki ovat kaavailleet jo useita vuosia skeittaajille sopivaa lähiliikuntapaikkaa nimenomaan keskustassa; Mehtimäen skeittiparkki, Erkinpellon betoniparkki ja Intersport Liikuntakeskuksen sisäskeittihalli tarjoavat järjestelmälliset ja hyvät puitteet harrastajille ympärivuotisesti, mutta harrastajat kaipaavat lajille luonteenomaisesti urbaanin infran hyödyntämistä.
Sopivaa spottia kaavailtiin myös uudistetun Ilosaaren yhteyteen, mutta erilaisista pintaratkaisuista johtuen hanke kaatui.
– Skeittaus on jatkuvaa uuden etsimistä, siitä se kiinnostus syntyy. Myös skeittiparkit jäljittelevät urbaanin infran ja takapihauima-altaiden ratkaisuja, Sihvonen kuvaa.
Sihvosen mukaan skeittaukseen aina olennaisesti kuulunut videokuvaaminen ja pätkien ja elokuvien julkaiseminen verkossa ovat tärkeä mahdollisuus myös kaupungille.
– Harrastajissa on paljon av-alan ammattilaisia, jotka ovat kuvanneet ja editoineet videoita sieltä kymmenvuotiaasta saakka. Videoiden kautta harrastajat näkevät eri kaupunkien ympäristöjä ja usein matkustavat sen mukaan harrastamaan. Videothan ovat loistavaa pr:ää, Sihvonen selostaa.
Sihvonen itse kertoo matkustavansa pari kertaa vuodessa maailman miljoonakaupunkeihin ja sitäkin useammin Suomen sisäisesti harrastuksen perässä. Kohde määräytyy puitteiden perusteella.
– Monilla harrastajilla kaupunkispotit vaikuttavat paljon siihen, minne ylipäätään asettuu asumaan. Omasta puolestanikin voin sanoa, että jos Erkinpellon parkkia ei olisi tänne saatu, en varmaan asuisi enää täällä, Sihvonen toteaa.
Eräs Sihvosenkin viime vuonna vierailemista kohteista on Poriin valmistunut uusi rantabulevardi, joka soveltuu myös skeittaajille. Samankaltaista skeittaajille soveltuvaa bulevardia on kaavailtu yhtenä mahdollisuutena myös Joensuuhun, mikäli keskeisemmälle paikalle ei löydetä kaikkia osapuolia miellyttävää ratkaisua. Monikäyttöinen leveä rantabulevardi voisi sijaita esimerkiksi Jääkärinpuiston yhteydessä.
– Haluamme tuoda Rujon ja kaupungin seuraavassa palaverissa esille myös sen, voisiko johonkin kohtaa torille laittaa skeittausta varten tarkoitetun kivipaaden, joka ei häiritsisi ketään. Se olisi rahallisesti hyvin pieni panostus, mutta kasvattaisi keskustan kiinnostavuutta etenkin nuorten silmissä, Sihvonen toteaa.
Keskustassa pyörivät skeittaajat toimivat Sihvosen mukaan oivallisena visuaalisena elementtinä.
– Itse asiassa eräs kaverini tuli kerran kysymään, että maksaako kaupunki meille siitä, että skeittaamme torilla, Sihvonen nauraa.
– Se oli hänen lähestymistapansa asiaan. Itsekin ajattelen, että Joensuun keskustassa olisi kyllä skeittareille tilaa ja he myös virkistäisivät näkymää kivasti. Jos torilla ei tapahdu mitään, missä sitten pitäisi tapahtua? Sihvonen miettii.

Yhteiset pelisäännöt
Skeittausta ei ole ihmisten satunnaisista palautteista huolimatta kielletty Joensuun keskustassa, ja Sihvonen toivoo, ettei niin käykään.
– Lajin harrastaminen on kielletty paikoin esimerkiksi Kaliforniassa, mutta se on johtanut siihen, että kielletyille paikoille mennään öisin ja kuvataan ne pätkät silloin. Kieltäminen ei ole ehkä tässä oikea ratkaisu.
Toimivampi ratkaisu voisivat Sihvosen mukaan olla yhteiset pelisäännöt esimerkiksi kellonaikojen suhteen. Erkinpellonkin parkilla skeittaaminen on kielletty iltakymmenen jälkeen, ja tätä sääntöä noudatetaan.
– Muuten tulee harrastajaporukan sisällä kyllä sanomista.
Moni on huolissaan mahdollisista vaaratilanteista, joita harrastus voi ulkopuolisille aiheuttaa, mutta huoli on usein aiheeton: harrastajat tietävät vastuunsa, ja ympäristön silmällä pitäminen ja tiettyjen väistämissääntöjen noudattaminen ovat skeittaajien mielessä koko ajan, kuten muillakin liikenteenkäyttäjillä.
– Se pitää hyväksyä, että skeittareita tulee aina olemaan julkisissa tiloissa. Olennaista on kuitenkin pitää yllä keskusteluyhteyttä harrastajien ja kaupungin välillä, koska riippuu pitkälti siitä, miten asiat lähtevät hoitumaan, Sihvonen summaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä