Julkaistu    |  Päivitetty 
Heidi Lahtinen

Koiraharrastajat etsivät syksylle uusia koemaastoja

Maastojen saaminen metsästyskoirakokeisiin käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Koiraharrastajat kannustavat nyt metsästysseuroja luovuttamaan syksyllä edes yhden maastonsa koekäyttöön. Kuvan jämtlanninpystykorva kilpailee hirvenhaukkukokeessa. Kuva: Jouni Turunen Maastojen saaminen metsästyskoirakokeisiin käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Koiraharrastajat kannustavat nyt metsästysseuroja luovuttamaan syksyllä edes yhden maastonsa koekäyttöön. Kuvan jämtlanninpystykorva kilpailee hirvenhaukkukokeessa. Kuva: Jouni Turunen
Olipa kyseessä metsästyskoira tai palveluskoira, sen taipumuksia rodunomaiseen työskentelyyn mitataan käyttökokeissa. Metsästyskoirakokeita järjestettiin viime vuonna selvästi enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Pohjois-Karjalan kennelpiirissä havahduttiin siihen, että useiden eri koemuotojen harrastajat jakavat saman huolen: koemaastojen saaminen on vuosi vuodelta yhä vaikeampaa. Uusia maastoja tarvitaan kipeästi.

Koekauden aikana Pohjois-Karjalassa tehdään noin 1500 metsästyskoesuoritusta hirvi-, ajo- ja linnunhaukkukokeissa.

Paikoitellen maastopaine on käynyt liian kovaksi ja siksi koiraharrastajat kannustavat uusia metsästysseuroja mukaan koetoimintaan. Luovuttamalla edes yhden maaston syksyssä koekäyttöön, metsästysseura tukee arvokkaalla tavalla metsästyskoirien jalostustyötä ja pääsee samalla tutustumaan metsästyskoirakokeisiin käytännössä.

Koetoiminnan ensisijainen tarkoitus on antaa tietoa koiran käyttöominaisuuksista jalostusta varten ja pohjimmiltaan koetoiminta palveleekin jokaista koiran avulla metsästävää.

Pohjois-Karjalassa susitilanne pahentaa maastopulaa entisestään. Maakunnan itäosiin ei hevillä uskalleta koiraa viedä. Täysin turvassa koira ei nykyisin ole missään, mutta maastoja tulisi olla sen verran paljon, että niistä voisi valita mahdollisimman turvalliset kuhunkin kokeeseen.

Jos metsästysseurassa kiinnostutaan koetoiminnasta, alkuun riittää jo se, että luovuttaa koekäyttöön yhden maaston ja siihen oppaan. Kokeen järjestäjä tai paikalliset kennelkerhot neuvovat mielellään siinä, millainen maaston tulisi olla ja mitä oppaalta odotetaan.

Itä-Kuusjärven Erämiehet on 60 vuotta vanha outokumpulainen metsästysseura, mutta kenneltoimijana aivan uusi. Seuran puheenjohtaja Jussi Keronen kertoo seuran liittyneen kennelliton jäseneksi neljä vuotta sitten.

–  Hallituksessa tapahtui suuria muutoksia ja samaan aikaan seuraan liittyi muutama aktiivinen koiraihminen. Ehkä nämä olivat kaksi syytä, miksi kaikki on edennyt melko nopeasti.

–  Ensimmäiset hirvenhaukkukokeet järjestimme marraskuussa 2017 ja viime lokakuussa toiset. Ajokokeita olemme myös järjestäneet kahdet ja seuraavaksi pääsemme mukaan näyttelytoimintaan. Jo ennen tätä seura oli luovuttanut maastoja muiden järjestämiin kokeisiin, Keronen kertoo.

Kenneltoimintaan mukaan lähteminen on tiivistänyt seuran jäsenistöä entisestään. Jussi Keronen muistuttaa, että metsästysseuran toiminta on paljon muutakin kuin pelkkää metsästystä.

–  Kun kaikki onnistuu, niin siitähän jää vain hyvä mieli kaikille. Ehdottomasti järjestämme kokeita jatkossakin. Meillä on seurassa niin paljon koiraharrastajia, että sehän on suorastaan velvollisuutemme, Keronen toteaa.

Metsästyskokeita järjestetään pääosin syksyisin ja palveluskoirakokeita läpi kesän. Hirvi-, ajo- tai linnunhaukkukokeissa riistaa ei koskaan ammuta ja palveluskoirakokeissa koira on useimmiten kytketty.

Luonnon lisääntymisrauhaa koirakokeilla ei siis häiritä.

Metsästyskoiraharrastajat kutsuvat metsästysseurojen edustajia makkaratulille ja tutustumaan koetoimintaan Alavin kylätalolle, Tervasuontie 65, Joensuu, 13.6. kello 18 alkaen.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä