Julkaistu 

Nuorta hoivaajaa ei näe ulkoa päin – tutkimustietoa tarvitaan kipeästi

Anne Korppisen (vas.), Kirsi Hokkilan (keskellä) ja Venla Mutasen aikomuksena on Pohjois-Karjalan pilottihankkeen jälkeen levittää kehitettyjä toimintamalleja myös muualle Suomeen. Hanna-Mari Lappalainen Anne Korppisen (vas.), Kirsi Hokkilan (keskellä) ja Venla Mutasen aikomuksena on Pohjois-Karjalan pilottihankkeen jälkeen levittää kehitettyjä toimintamalleja myös muualle Suomeen.

Suomessa on vähintään 20 000 nuorta, joiden arkea kuormittaa huoli perheenjäsenen vakavasta sairaudesta, vammasta tai riippuvuudesta.

Nuori hoivaaja ei käsitteenä avaudu monellekaan. Termiin päädyttiin Omaishoitajaliitossa, kun työntekijät huomasivat, että muualla Euroopassa käytössä olevalle young carers -ilmaisulle ei ole suomen kielessä suoraa vastinetta.
Nuorilla hoivaajilla tarkoitetaan heitä, joiden jaksamiseen arjessa vaikuttaa huoli perheenjäsenen vakavasta sairaudesta, vammasta tai riippuvuudesta.
– Aiheesta on tehty tutkimusta esimerkiksi Iso-Britanniassa jo 25 vuotta, mutta täällä ei juurikaan ole puhuttu asiasta. Kaikki kuitenkin tunnistavat näitä tapauksia ympärillään, usein omasta lähipiiristäänkin, kertoo Alisa-projektin perhetoiminnan kehittäjä Anne Korppinen.
Korppisen mukaan tutkimustietoa aiheesta tarvitaan Suomessa valtavasti, sillä nuorten hoivaajien määrästä on olemassa vain tiedon murusia. Tällä hetkellä Suomessa on arviolta vähintään 20 000 nuorta hoivaajaa. Tiedossa on, että teollistuneissa länsimaissa kahdesta kahdeksaan prosenttiin alaikäisistä lapsista on nuoria hoivaajia.
Kuormitus voi olla fyysistä, kuten jatkuvaa asioiden hoitamista ja kotitöiden tekemistä, mutta suurin osa kuormituksesta on Anne Korppisen mukaan henkistä: nuori on huolissaan vanhemmastaan tai muusta perheenjäsenestään, mutta ulospäin halutaan näyttää vahvalta, koska läheistä ei puolestaan haluta kuormittaa enempää.
– Vanhemmat yleensä huomaavat huolen ja kokevat siitä syyllisyyttäkin, vaikka eihän se heidän vikansa ole. Asiasta voi olla todella vaikeaa puhua kotona, minkä vuoksi vertaistuesta ja keskusteluavusta voi olla nuorelle apua, Korppinen toteaa.

Tunnistaminen hankalaa
Joensuun seudun omaishoitajat ry:n koordinoiman Alisa-projektin tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja kehittää keinoja tunnistaa, tavoittaa ja tukea nuoria hoivaajia ja näiden perheitä. Tällaisten nuorten tunnistaminen on havaittu hyvin hankalaksi, eivätkä nuoret välttämättä itsekään tunnista kuuluvansa kohderyhmään. Hanke on ensimmäinen laatuaan koko Suomessa.
– Heitin ihan testimielessä talvella Jodeliin pyynnön, että kerro omia kokemuksiasi siitä, kun vanhempi on sairas. Niitähän tuli ihan valtavasti, rankkojakin tarinoita, toteaa Alisa-projektin projektipäällikkö Kirsi Hokkila.
Osviittaa nuorista hoivaajista on mahdollista saada muillakin kyselyillä: Espoon rippikoululaisille esitettiin kysymys ”Autatko säännöllisesti perheenjäsentäsi tai muuta läheistä ihmistä, jolla on jokin vakava sairaus, vamma tai joka on vanha?”, johon rippikoululaisista 17 prosenttia vastasi myöntävästi.
Tänä vuonna sama kysely toteutetaan myös neljän pohjoiskarjalaisen seurakunnan rippileireillä, minkä lisäksi kysymys on esitetty kuluneena keväänä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyssä.
Syksyllä saadaan ensimmäisiä tuloksia aiheesta.
– ”Kyllä” vastanneisiin nuoriin voivat sisältyä sekä he, jotka käyvät kerran viikossa mummolle kaupassa että he, jotka oikeasti elävät omaishoitajan rooliin rinnastettavassa tilanteessa omassa perheessään, Hokkila toteaa.
– Se antaa kuitenkin osviittaa siitä, mikä nuorten hoivaajien määrä Suomessa todellisuudessa on.

Toimintaa ja vertaistukea
Yksi Alisa-projektin tavoitteista on muistuttaa nuoria siitä, ettei huolen kanssa tarvitse jäädä yksin. Tämän vuoksi syksyllä projektin tiimoilta jalkaudutaan myös kouluihin kertomaan tarjolla olevasta tuesta.
Patoutunut huoli voi Kirsi Hokkilan mukaan purkautua monin tavoin, kuten mielenterveysongelmina.
– Lisäksi kuormitus voi vaikuttaa tietysti koulunkäyntiin, harrastuksiin ja muuhun arkeen, itsekin nuoren hoivaajan asemassa ollut Hokkila toteaa.
Alisa-projektissa järjestetään muun muassa Alisa-kahveja ja -yökyläilyjä, vanhempien vertaisryhmi sekä nuorten päiviä kohderyhmälle ja heidän lähipiiriinsä kuuluville. Kesäkuussa Outokummussa järjestetään Suomen ensimmäinen nuorille hoivaajille suunnattu maksuton leiri, jossa rentoudutaan, nukutaan pitkään, syödään hyvin ja käsitellään aihetta sekä tunnetaitoja erinäisin keinoin.
– Vaikka virallinen ilmoittautuminen leirille sulkeutui jo, voi meihin yhä olla yhteydessä, jos tahtoo tulla mukaan, Anne Korppinen opastaa.
Projektissa nuorten toiminnan kehittäjänä toimivan Venla Mutasen mukaan Alisa-nuorten päiviin on toistaiseksi löytäytynyt vain muutama nuori, mutta Mutanen ei pidä sitä ollenkaan huonona asiana.
– Kohderyhmämme on niin uusi, että tämä vaatii aikansa. Kynnys tulla uuteen paikkaan ja uusien ihmisten keskelle on tämän asian kanssa on valtava, joten olen superiloinen, että olemme saaneet jo muutaman nuoren mukaan, Mutanen toteaa.
Pohjois-Karjalan pilottihanke toimii tämänhetkisellä rahoituksella vuoteen 2021 saakka, mutta toiminta ei suinkaan lopu siihen.
– Tavoitteenamme on Pohjois-Karjalan jälkeen levittää toimintatapoja myös muualle Suomeen, Hokkila summaa.


Info: Alisa-projekti
- Alisa on Joensuun seudun omaishoitajat ry:n koordinoima yhteistyöhanke, jossa kumppaneina ovat Siun sote, Omaishoitajaliitto ry, Joensuun kaupungin toimijoita sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä.
- Projektissa lisätään tietoisuutta ja kehitetään keinoja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa tunnistaa, tavoittaa ja tukea nuoria hoivaajia ja heidän perheitään.
- Projektin kohderyhmänä ovat 13–17-vuotiaat nuoret.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä