Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Lemiksen avulla seurakin pyörii

Eeva Mustonen on ollut Pyhäselän Urheilijoiden jäsen vuodesta 1965 saakka. Lemmenlavaa hän tahtoo yhä pyörittää vaikka väkisin. – Itse en ole enää tanssinut, kun ei polvi tahdo kestää. Välillä saatan ihan vähän, jos oikein jalkapohjaa kutkuttaa. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen Eeva Mustonen on ollut Pyhäselän Urheilijoiden jäsen vuodesta 1965 saakka. Lemmenlavaa hän tahtoo yhä pyörittää vaikka väkisin. – Itse en ole enää tanssinut, kun ei polvi tahdo kestää. Välillä saatan ihan vähän, jos oikein jalkapohjaa kutkuttaa. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen
– Tuosta oli viikonloppuna ruukku särkynyt, vaikka se oli ruuvilla kiinni tolpassa. Pari tuoliakin oli viskelty tuonne kauemmas, osoittaa Pyhäselän Urheilijoiden pitkäaikainen jäsen Eeva Mustonen Heilin toimittajan saapuessa Lemmenlavan pihalle.

Nuoriso on tehnyt tihutöitä pihapiirissä, mutta Mustosen mukaan se ei ole enää yleistä.

– Jotakin pientä tapahtuu silloin tällöin, mutta entistä vähemmän. Ei nykynuoriso enää hirveästi sellaista harrasta, Mustonen toteaa.

Lemmenlavan toiminta alkoi tämän kesän osalta perinteisesti toukokuun alussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kirpputorilla. Toiminta jatkuu aina syyskuulle saakka.

Kesän mittaan Lemmenlavalla eli Lemiksellä on tansseja joka viikko, ja esiintyjinä nähdään niin Pekkaniskan poikia, Pepe Enrothia, Jarno Itkosta, Leif Lindemania kuin Tulipunaruusujakin. Mustonen näyttää lavan vieraskirjoja, joita on säästelty aina vuodesta 1975 saakka: sivuilta löytyy sekä Jari Sillanpään, Katri Helenan että Reijo Taipaleen terveisiä. Lavan historia on nimekäs.

– Tuossa juuri Sami Rosholm soitteli ennen kuin läksin kotoa tänne tulemaan. Hän on nyt hyvässä nousussa oltuaan siinä Juice-elokuvassakin, Mustonen pohtii.

Eeva Mustosen mukaan kävijöitä Lemiksellä kyllä riittää yhä nimekkäiden esiintyjien aikaan, mutta määrät eivät ole olleet entisellään enää vuosikausiin. Porukan keski-ikä on noussut samaa tahtia.

– Sama lienee joka paikassa. 60- ja 70-luvuilla suuret ikäluokat olivat nuoria ja kävivät tansseissa. Nykyisin täällä istuu monia papparaisia ihan vain kuuntelemassa kahvikupin ääressä, Mustonen kertoo.

Lemmenlava on tällä hetkellä yksi Pyhäselän Urheilijoiden tärkeimmistä tulonlähteistä. Toimintaa järjestetään talkoolaisten voimin, eikä toiminnasta Eeva Mustosen mukaan ilman talkoolaisia mitään tulisikaan.

– Minä aina välillä meinaan yöuneni menettää, kun mietin, että mitä jos jonakin päivänä ei yks kaks enää ketään paikalle ilmestykään. Laitoin tuossa juuri aamulla viestiä ihmisille, mutta sieltä heti rauhoiteltiin, että nuku vain yösi rauhassa, kyllä tulee, Mustonen nauraa.

Nykyisin lavalla järjestetään myös tanssitunti aina ennen varsinaisia tansseja, jolloin halukkaat voivat tulla treenaamaan ennen H-hetkeä.

– Olen antanut tunnille tulijoiden olla samalla lipulla loppuillan, jos tahtovat tulla opettelemaan. Hyvältähän se näyttää, jos parkkipaikalla on jo pitkä rivi autoja, kun toiset alkavat vasta saapua paikalle, Mustonen toteaa.

Mustosen mukaan hammaslahtelaisia ei juuri tansseissa näy.

– Silloinhan naapuri saattaisi vaikka nähdä, Mustonen nauraa.

Suurin osa kävijöistä saapuu kauempaa, kuten Joensuusta, Kiteeltä ja Kesälahdelta. Lavan toiminnalla ja paikalle saapuvilla on Mustosen mukaan valtavan suuri merkitys Pyhäselän Urheilijoiden kannalta.

– Sillä tätä on koitettu pitää elossa vaikka väkisin.

Kymmenen vuotta sitten tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen on Joensuun kaupungilta ollut Eeva Mustosen mukaan hankalaa saada liikunta-avustusta.

– Jos olisimme vielä Pyhäselkänä, saisimme liikunta-avustusta ja liikuntapaikat olisivat täällä kunnossa.

Mustosen mukaan urheilukenttää on toivottu Pyhäselkään jo kauan, mutta vielä sitä ei ole saatu.

– Viime talvena kaupunki teki jo suunnitelman kentästä, mutta se aina siirtyy ja siirtyy, Mustonen toteaa.

Nykyisellä urheilukentällä juoksuratoja on yksi, minkä vuoksi Pyhäselän Urheilijoiden harjoituksia on siirretty vähitellen Joensuun areenalle ja keskuskentälle, samoin kuin kisoja.

– Voihan se olla, että sen myötä vähitellen nuoretkin alkavat siirtyä Katajaan.

Nykyisillä sijoillaan Lemmenlava on ollut elokuusta 1993 saakka, kun uusi lava rakennettiin vanhan palettua maan tasalle pikkupoikien leikkien seurauksena. Lavan historia on levitetty ihmisten näkyville valokuvin.

– Tuossa on kuva, kun vuonna -99 Sevillassa Aki heitti maailmanmestaruuden. Tuossa on hänen äitinsä ja silloinen vaimonsakin samassa kuvassa, Eeva Mustonen esittelee Lemmenlavan orkesterikoppia.

Akilla Mustonen viittaa keihäänheittäjä Aki Parviaiseen, jonka kasvattajaseurana Pyhäselän Urheilijat toimi. Seuran riveistä on noussut useita tunnettuja nimiä, jotka ovat edustaneet Suomea maailmalla: niin ikään entiset keihäänheittäjät Ari Pakarinen ja Mika Parviainen sekä lentopalloilijat Kari Rissanen ja Janne Räsänen.

Seurassa on riittänyt Eeva Mustosen mukaan yhä innokkaita jäseniä.

– Täällä urheillaan niin kuin ennenkin. Ero näkyy vain tukemisessa.

Pyhäselän Urheilijoista kootaan parhaillaan historiikkia, joka toteutetaan seuran omien säästöjen voimin. Vuonna 1945 perustetulla nykyisellä seuralla on rikas historia, josta seurassa toivotaan ihmisiltä löytyvän vanhoja valokuvia, etenkin 1970-luvulta ja sitä ennen.

– Jos joltakin löytyy vanhoja valokuvia kisoista tai vaikka Lemikseltäkin, meille voi kyllä toimittaa niitä mielellään, Mustonen vinkkaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä