Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Itäranta odottaa uusia pieniä yrityksiä

Maritta Grönroosin ja Antero Virtasen ajatukset menivät Saksan ja Puolan rajalla olevaan kaupunkiin saakka, kun he katselivat Joensuuta Pielisjoen itärannalta. Kuvat: Aimo Salonen Maritta Grönroosin ja Antero Virtasen ajatukset menivät Saksan ja Puolan rajalla olevaan kaupunkiin saakka, kun he katselivat Joensuuta Pielisjoen itärannalta. Kuvat: Aimo Salonen
Nyt näyttää hyvältä jo ainakin sen vanhan keltaisen talon suhteen: Aittarannassa ja Penttilänrannassa asuu sen verran moni joensuulainen, että Pohjois-Karjalan Osuuskaupan avaamalle ruokaravintolalle voi povata valoisampaa tulevaisuutta kuin takavuosina samassa rakennuksessa yrittäneelle La Passionelle.

–  Paljon ovat asiakkaat sanoneet, että silloin edellisellä kerralla Penttilänranta ei ollut kehittynyt vielä ollenkaan tuonne päin, tarjoilija Ville Kuosmanen sanoo ja nyökkää jonnekin Ylisoutajansillan suuntaan.

Se silta taas on muuttanut merkittävästi joensuulaisten suhtautumista Pielisjoen itäpuoliseen kaupunkiin. Kun La Passione avasi ovensa, ihmiset kyllä kehuivat sen ruokalistaa ja myös ravintolan myymiä leipiä ja juustoja, mutta samalla he valittelivat, että Suvantosillan tuolla puolella oleva paikka on kovin kaukana.

Nyt kun Sirkkalan silta ja Ylisoutajansilta ovat avautuneet, joen itäranta onkin paljon aiempaa lähempänä.

–  Onhan tuolla iso merkitys, koska se yhdistää nämä kaksi puolta ja tekee kulkemisen paljon helpommaksi kuin että aina pitäisi kiertää Suvantosillan kautta, Ylisoutajansillalta haastatteluun napattu Ida Kontkanen sanoo.

Sillan laskuri alkoi nakuttaa 3.7.2014, ja siitä lähtien aina 14.5.2019 saakka sillalta oli rekisteröity 3  894  080 ylitystä. Maanantaina 13.5.2019 silta ylitettiin 3  398 kertaa.

–  Käytän siltaa 3–4 kertaa päivässä. Itse asun Koulukadulla, mutta koulu on tuolla toisella puolella ja mummonikin asuu siellä, Ida Kontkanen kertoo.

–  Käytän siltaa paljon senkin vuoksi, että tämä ranta on niin älyttömän kaunis.

Uudet sillat ovat laajentaneet kaupunkilaisten kävelyreittejä ja mahdollistaneet ”vanhan” Joensuun tarkkailun myös itärannalta. Kaupungintalon torniinkin saa aivan uudenlaisia näkökulmia, kun se häämöttää uusien talojen takaa.

Kun Heili kierteli itäpuolen rantaraittia, vastaan asteli kaksi Turun läheltä tullutta turistia, Maritta Grönroos ja Antero Virtanen.

–  On hirveän hieno idea, että kaupunkia tehdään joen molemmin puolin, Aurajoen näkymiin tottunut Grönroos totesi.

Pariskunta oli kävellyt vapunpäivänä joensuulaisten ystäviensä kanssa itärannan raitin Ylisoutajansillalta kohti Suvantosiltaa.

–  Tänään, kun ystävämme ovat töissä, lähdimme haahuilemaan tänne itseksemme. Ajateltiin, että kun kuljemme toisin päin, näemme tämän toisella tavalla, Grönroos kertoi.

Aurajoen lisäksi pariskunta mietiskeli Saksan ja Puolan rajalla olevaa Görlitzin kaupunkia silmäillessään Pielisjokea. Neisse-joen halkaisema kaupunki oli yhtenäinen vuoteen 1945 saakka, kunnes Saksan ja Puolan välinen raja siirtyi Oder-Neisse-linjalle.

–  Nyt sitä kehitetään taas kaksoiskaupungiksi, joka houkuttelee turisteja, ja jonka molemmat rannat muuttuvat myös kaupunkilaisten olohuoneeksi. Eli näin kaukaa jos hakee vastauksen kysymykseesi, niin näen kyllä positiivisena, että myös Joensuussa kaupunkia kehitetään joen molemmin puolin, Grönroos sanoi.

Joensuun kaupunki arvioi, että 2030-luvulla Penttilän kaupunginosassa, johon myös Aittaranta ja Penttilänranta kuuluvat, asuisi noin 2  200–3  300 ihmistä.

Aittaranta on nyt rakennettu valmiiksi, ja siellä asuu jo noin 500 ihmistä. Penttilänrannan tämänhetkinen asukasluku oli vuoden 2017 tilastojen mukaan noin 560.

Aittarannasta löytyy ravintolan lisäksi ruokakauppa, Penttilänrannassa silmiin osuu heti Ylisoutajansillan vierestä yksi kauneushoitola ja yksi hierontaa sekä psykoterapiaa tarjoava yritys. Taaempana Penttilässä on teollisuusalue, jossa on muun muassa Green Park -yrityspuisto.

Päästään kysymykseen, millaista yritystoimintaa laajeneva kaupunginosa mahtaa jatkossa pystyä elättämään?

–  Penttilänrannan asemakaava sallii keskustamaisen kivijalkatyyppisen liiketilan tekemisen. Toistaiseksihan niitä on vielä melko vähän, mutta palvelut saattavat lisääntyä, kun alueen asukasmäärä kasvaa, kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen vastaa.

Millaisia palveluja itärannalla vastaan tulleet ihmiset sitten alueelle kaipaavat?

–  Totta kai tänne tarvittaisiin enemmän liiketiloja, että tulisi enemmän vilskettä. Muutenkin pienyrittäjille tarvittaisiin pieniä liikkeitä, vastasi Karri Kinnunen, joka kavereineen oli menossa kokeilemaan ensimmäistä kertaa Aittarannan uuden ravintolan lounasta.

Turistin silmin aluetta silmäillyt Maritta Grönroos pohti, että kahvilaa ja ravintolaa ja sen tyyppisiä yrityksiähän kaupungissa kävijä rantamaisemassa kävellessään etsii.

–  Jos asuisin täällä, niin ilman muuta toivoisin lähelle ruokakauppaa. Ja vanhenevaa ikäpolvea kun olemme, niin silloin alkaa miettiä terveyspalveluja ja tämmöisiä.

Tällä hetkellä Penttilänrannan rakentaminen on jokseenkin Ylisoutajansillan kohdalla.

Heti sillan edessä kohoaa Joensuun uusin maamerkki, Joensuun Ellin korkea puinen kerrostalo. Sen vasemmalle (”vanhasta” Joensuusta katsottuna) puolelle rakennetaan seuraavaa uutta kerrostaloa. Siitä vasemmalle näkyvät vanhan sahan raamit.

Karjalan Heilin tammikuussa 2018 tekemässä jutussa kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen kertoi, että raamit säilytetään vanhan sahateollisuuden muistomerkkinä, joskin niitä siirretään 40–50 metriä koilliseen siinä vaiheessa, kun Suola-Kustin puistoa ruvetaan rakentamaan.

–  Siirto on ajankohtainen ehkä 4–5 vuoden kuluttua, Vartiainen arveli tammikuussa 2018.

Ja kuka oli Suola-Kusti?

Gustaf Cederberg (1823–1875), nuoruudessaan suolanmittaajana toiminut mies, joka perusti Penttilän sahan yhdessä Petter Parviaisen kanssa vuonna 1871. Cederbergin kunnioittaminen näkyy jo nyt Penttilänrannassa vanhassa asiakirjassa, jonka tekstin voi lukea Asunto Oy Joensuun Reimarin eteen rakennetusta muurimaisesta taideteoksesta.

Monella nykyjoensuulaisellakin on omakohtaisia muistoja vuonna 1988 toimintansa lopettaneesta ja vuonna 1996 palaneesta sahasta, jonka muistoa myös uusi ravintola hyödyntää seinillä olevien valokuvien muodossa.

–  Asiakkaissamme on ollut paljon semmoisia, joiden sukulaisia on ollut töissä Penttilän sahalla, tarjoilija Ville Kuosmanen kertoi.

–  He ovat tulleet katsomaan, miten meidät on otettu täällä vastaan, ja paljonhan meillä on historiaa seinillä. Suunnittelija on hommannut tänne kolmisenkymmentä taulua yhdessä Rauma-Repolan kanssa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä