Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Kikkis on valmis jos tarvitaan

Mitäpä sitä mököttämään. ”Kikkis” Mikkola tiesi, että kaikkialla silmiin osuva slogan ärsyttää joitakin, mutta tiesi hän myös sen, että odotettavissa on myönteisiä vaikutuksia. Kuva: Aimo Salonen Mitäpä sitä mököttämään. ”Kikkis” Mikkola tiesi, että kaikkialla silmiin osuva slogan ärsyttää joitakin, mutta tiesi hän myös sen, että odotettavissa on myönteisiä vaikutuksia. Kuva: Aimo Salonen
Vaali-illan jälkeisenä aamuna Karjalaisen kokeneen politiikantoimittajan Pekka Puustisen kirjoittama lause pysäytti: tosiaan, kristillisdemokraattien Anne ”Kikkis” Mikkolan 1  213 ääntä saattavat riittää eduskuntapaikkaan.

Miltäpä moinen ajatuksenjuoksu kuulostaa, ”Kikkis”: Sari Essayah näköjään lähtee europarlamenttiin ja sinä olet melkein kansanedustaja?

–  Katsotaan nyt ensin ne vaalit, Mikkola naurahti maanantaina alkuillasta.

–  Luulen kyllä, että Sari lähtee ehdolle, ja henkisesti olen varautunut siihen, että voi tulla lähtö Arkadianmäelle. Aika levollisesti kuitenkin katselen tilannetta, käy miten käy.

Lapinlahdelta kotoisin oleva Essayah uusi Savo-Karjalan vaalipiirin edustajanpaikkansa 12  387 äänellä, ja välittömästi alkoi pohdinta, lähteekö hän mukaan eurovaaleihin. Vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta ja ehdokashakemukset on jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään torstaina 18. huhtikuuta  –  siis huomenna.

Anne Mikkola on varsin tuore poliitikko. Joensuun kaupunginvaltuustossa hän on ensimmäistä kauttaan, ja eduskuntavaaleissa hän oli mukana nyt ensimmäistä kertaa.

–  Lähdin tavoittelemaan KD:n kakkospaikkaa, Mikkola sanoo.

–  Viime kerralla se varakansanedustajanpaikka meni Savoon äänimäärällä, joka oli 500:n hujakoilla. Lähdin tavoittelemaan 700:ää ääntä, ja tosi tyytyväinen olen, että se meni näin kirkkaasti yli.

Maanantaiaamu oli suurten tunteiden päivä. Samaan aikaan kun uudet kansanedustajat juhlivat, sulattelivat parempaa tulosta odottaneet tappionsa katkeruutta. Mikkolakin sanoo lukeneensa ehdokkaista, jotka satsasivat kampanjointiin kymmeniätuhansia euroja.

–  Voin kuvitella, että semmoiselle pettymys on tosi iso  –  varsinkin, jos kampanjaa varten on ottanut pankkilainaa.

Mikkola sanoo käyneensä oman kampanjansa köyhän miehen budjetilla: vaalityötä varten hän uhrasi kaksi viikkoa vuosilomastaan ja rahaa meni joitakin tuhansia euroja.

–  Auto kaipaa remonttia, siinä on hirvittävä sähkövika, ja kotona uuni ei toimi. Niitä ei ole pystytty laittamaan kuntoon, kun oli satsattava vaalityöhön.

Massiiviseen mediamainontaan Mikkolalla ei ollut rahaa, mutta kukaan Joensuussa liikkuvista ei voinut välttyä hymyilevistä kasvoista ja sloganista , joka jäi mieliin paremmin kuin ehkä mikään muu näiden vaalien iskulause.

–  Selvää oli, että se herätti myös ärtymystä, mutta kun tienvarsitaulut oli se minun juttu, tiesin, että parhaimmillaan tulee positiivinen tulos, kun joka paikassa on Elä mökötä, iänestä Kikkis.

Mikkola sanoo saaneensa herätteen sloganiin äidiltään.

–  Hän oli kuullut jonkun ihmisen oivalluksen, että mitäpä sitä mököttämään turhista. Mie jäin makustelemaan, että siitä tulisi ihan hauska. Minulla kun ei ole takana poliittista uraa, eikä mitään menetettävää, niin ajattelin, että voin tehdä itseni näköisen kampanjan.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä