Julkaistu 
Hanna-Mari Lappalainen

Yksi hautaus 12 vuodessa

Joensuun tunnustuksettomalla suoritettiin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa hautaus syksyllä 2018. Hautasijoja olisi 150 arkulle ja reilulle tuhannelle uurnalle. Hanna-Mari Lappalainen Joensuun tunnustuksettomalla suoritettiin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa hautaus syksyllä 2018. Hautasijoja olisi 150 arkulle ja reilulle tuhannelle uurnalle.

Tunnustuksettomalle hautausmaalle on haudattu Joensuussa vain yksi henkilö. Hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi uskoo tunnustuksettomuuden sijasta eri uskontokuntien hautaustarpeiden yleistyvän tulevaisuudessa.

Kun seurakunnat olivat 1.1.2007 alkaen velvollisia osoittamaan hautasijan haluttaessa myös tunnustuksettomalta hautausmaalta, rajattiin myös Joensuun hautausmaan pohjoispäästä tunnustukseton hauta-alue.
Alue oli käyttämättömänä yli kymmenen vuotta, kunnes syksyllä 2018 ensimmäinen tunnustukseton haudattiin maalle. Siitä merkkinä huhtikuisesta lumihangesta pistää esiin yksinäinen lyhty muuten tyhjän alueen keskellä.
– Mietimme jopa tunnustuksettoman hauta-alueen siirtämistä Utraan olemattoman kysynnän vuoksi, mutta sitten tuli tämä yksi tuhkaus, kertoo Joensuun evankelis-luterilaisen seurakunnan hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi.
Tunnustuksettomien hauta-alueiden perustamisen tarkoituksena on ollut parantaa uskonnonvapauden käytännön toteutumisedellytyksiä.
Alueen vähäinen kysyntä Joensuussa voi liittyä myös siihen, ettei seurakunta tarjoa hautapaikkoja tunnustuksettomalta hauta-alueelta, vaan alueelle hautaaminen edellyttää aina nimenomaista pyyyntöä.
– Se on alue muiden joukossa, johon liittyy vain se, että hautausmaan ylläpitäjä ei sijoita hautausmaalle kristillisiä tai muita uskonnollisia tai aatteellisia tunnuskuvia. Hautamuistomerkeissä voidaan käyttää kunkin vainajan oman uskonnon mukaisia tunnuskuvia, Kiviniemi kertoo.
Tunnustuksetonta hauta-aluetta ei vuonna 2004 voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan tarvitse perustaa jokaiseen seurakuntaan, vaan sellainen voidaan järjestää seurakuntien alueellisena yhteistyönä. Näin on tehty Kiviniemen mukaan myös Joensuun seudulla, sillä Liperin ja Outokummun seurakuntien alueelta haudataan sopimuksen mukaan vainajat Joensuun tunnustuksettomalle hauta-alueelle.
Kyseiselle alueelle varattiin Joensuussa alun perin tilat 380 arkkupaikalle, noin tuhannelle uurnalle sekä noin 120-paikkaiselle muistolehdolle. Hauta-aluetta kuitenkin pienennettiin sen vähäisen kysynnän vuoksi, jolloin jäljelle jäi 75 arkkupaikkaa ja 120 uurnasukuhautaa eli reilu tuhat uurnasijaa.
– Alue seisoo lähes tyhjänpanttina, ja sitä on kallista ylläpitää, Kiviniemi toteaa.

Samanhintaista kaikille
Virpi Kiviniemen mukaan siunaaminen ja hautaaminen on samanhintaista kaikille riippumatta siitä, kuuluiko vainaja kirkkoon vai ei. Aiemmin seurakunnat pystyivät perimään seurakuntaan kuulumattomilta korkeampia hautausmaksuja, mutta nykyisen hautaustoimilain mukaan hautausmaksujen on oltava samat myös seurakuntaan kuulumattomille.
– Eri asia on, jos ulkopaikkakuntalainen tulee haudattavaksi Joensuuhun, koska jokaiselle kuntalaisille on varattu hautapaikka oman kotikunnan hautausmaalta. Lisäksi kirkkoon kuulumattomat maksavat myös kappelivuokran, Kiviniemi selostaa.
Vuonna 2018 vajaat 70 prosenttia suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
– Joensuussa haudattiin viime vuonna yli 600 vainajaa, joista 11 vainajaa ei siunattu. Suurin osa kirkkoon kuulumattomistakin siis siunataan kuitenkin, Kiviniemi kertoo.
Kirkkoon kuuluva vainaja siunataan aina, ja kirkkoon kuulumaton siunataan pyydettäessä ellei se ole vastoin vainajan tahtoa.

Islaminuskoisille oma
Joensuun hautausmaalla sijaitsee luterilaisen, ortodoksisen ja tunnustuksettoman alueen lisäksi myös islaminuskoisille tarkoitettu hauta-alue, jossa on Virpi Kiviniemen mukaan toistakymmentä hautasijaa.
Kiviniemen mukaan muualta päin maailmaa kotoisin olevia ja muihin uskontokuntiin kuuluvia vainajia tuhkataan silloin tällöin Joensuussa, minkä jälkeen omaiset saattavat kuljettaa uurnan vainajan kotimaahan.
– Esimerkiksi Thaimaahan on viety tällä tavoin vainajia haudattavaksi. Omaiset päättävät, haudataanko vainaja kotimaahansa vai tänne, Kiviniemi kertoo.
Kiviniemen mukaan nykyiset hautausjärjestelyt ovat toistaiseksi riittäneet, mutta odotettavissa on, että tulevaisuudessa tarvitaan moninaisempia hautaustarpeita ja -tapoja.


Info: Tunnustukseton hauta-alue
- Tunnustukseton hautausmaa on Suomessa tavallisesti joko evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien tai Vapaa-ajattelijain ylläpitämä hautausmaa, joka on tarkoitettu niille, jotka eivät uskonnollisista tai katsomuksellisista syistä halua tulla haudatuksi evankelis-luterilaiselle hautausmaalle.
- Hautaustoimilain (2003/457 §5) mukaan hautasija on pyynnöstä osoitettava erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta, joka ei saa sijaita kohtuuttoman kaukana seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueesta. Tunnustukseton hauta-alue on erillinen hautausmaa tai muusta hautausmaasta selvästi erottuvalla tavalla rajattu hautausmaan osa.
- Seurakunnilla on ollut velvoite osoittaa hautasija tunnustuksettomalta hautausmaalta 1.1.2007 lähtien.
- Suomessa on tällä hetkellä kymmenisen Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistysten ylläpitämää uskonnotonta hautausmaata.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä