Julkaistu    |  Päivitetty 
Ilpo Paananen

Metsäsuunnitelma on metsänomistajan apuväline

Lumiliukukengät ovat olleet Jarkko Lehikoiselle korvaamaton apu lumisen talven mittaan. Kuva: Ilpo Paananen Lumiliukukengät ovat olleet Jarkko Lehikoiselle korvaamaton apu lumisen talven mittaan. Kuva: Ilpo Paananen
Suunnitelmallisella metsänhoidolla metsänomistaja voi vaikuttaa merkittävästi metsäomaisuutensa tuottoon. Asiantuntijan kanssa laadittu metsäsuunnitelma ohjaa metsänkäyttöä taloudellisesti kestävästi. Suunnitelmasta metsänomistaja saa tiedot metsän tarjoamista mahdollisuuksista ja pystyy tekemään oikeita ratkaisuja nopeasti muuttuvilla puumarkkinoilla. Oikeaan aikaan tehdyt hoitotyöt takaavat metsän hyvinvoinnin sekä tulot myös tulevaisuudessa.

– Metsäsuunnitelma on ylivoimainen apuväline metsänomistajalle, sanoo Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan metsäsuunnittelija Jarkko Lehikoinen.

Metsäsuunnitelmia laativat myös yksityiset metsäpalveluyrittäjät. Metsähallituksen metsäsuunnitelmien laadinta on siirtynyt OTSO metsäpalvelu Oy:lle. Suunnitelmat laaditaan yleensä kymmeneksi vuodeksi. Suunnittelussa huomioidaan metsänomistajan toiveet metsän käytössä siten, että ne säilyttävät ja edistävät metsäomistajalle tärkeitä piirteitä.

– Jos metsänomistus vaihtuu kesken metsäsuunnitelmakauden, metsäsuunnitelma laaditaan pääsääntöisesti uudelleen. Silloin se on varmasti ajan tasalla ja palvelee metsänomistajaa parhaalla tavalla seuraavat kymmenen vuotta, Lehikoinen sanoo.

Hän suosittelee uusimaan metsäsuunnitelman myös silloin, jos metsänomistajan tavoitteet metsänkäsittelyssä muuttuvat huomattavasti. Metsäsuunnitelman hinta määräytyy perus- ja hehtaarikohtaisesta maksusta.

Muutosta vaativa seikka voi olla jatkuvaan kasvatukseen perustuva metsänhoito. Monet metsänomistajat ovat kiinnostuneita selvittämään olisiko omalla tilalla aluetta, jolla jatkuvaa kasvatusta voi lähteä kokeilemaan. Metsäsuunnitelmassa huomioidaan myös mahdolliset suojelukohteet.

– Kiinnostus jatkuvaan kasvatukseen on lisääntynyt vuosi vuodelta. Jatkuvaan kasvatukseen sopivia kohteita kyllä löytyy, mutta toteutusmäärät ovat vielä melko maltillisia, Jarkko Lehikoinen kertoo.

Metsänomistajalle toimitettava metsäsuunnitelma kattaa metsänhoitotoimenpiteiden tarpeet, monimuotoisuustiedot, kuviokohtaiset puustotiedot sekä arvion hakkuutuloista ja metsänhoitotöiden kustannuksista. Suunnitelma on saatavilla myös sähköisessä muodossa Metsäselain-sovelluksen kautta. Metsäselain toimii myös mobiilisti ja netissä. Halutessaan metsänomistaja voi käydä metsäsuunnitelman läpi vielä metsäasiantuntijan kanssa.

– Metsäsuunnitelmista on saatu yleensä hyvää palautetta, joskin palautetta saisi tulla aina enemmän, Lehikoinen toivoo.

Suomen metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Raito Paananen kertoo, ettei metsäsuunnitelmien laadintamääristä ja toteutumisesta ole viime vuosilta saatavissa kattavaa tilastoa.

– Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio tilastoi metsäsuunnitelmia 2010-luvun loppuun saakka. Tilakohtaisten metsäsuunnitelmien kattavuus yksityismetsien pinta-alasta oli keskimäärin 60–70 prosentin luokkaa.

Valtion varoin tehtävä metsävaratiedon saanti muuttui 2010-luvulle tultaessa, kun kattavan maastossa tapahtuvan tiedonkeruun sijaan tieto alettiin kerätä kaukokartoituksella perustuen laserkeilaukseen, ilmakuvaukseen sekä maastokoealoihin. Nämä tiedot ovat metsänomistajien käytettävissä Metsään.fi-palvelussa.

– Tämä on vähentänyt etenkin pienille metsäpalstoille tehtävien metsäsuunnitelmien tarvetta.

Ensimmäinen koko maan kattava kartoituskierros saadaan valmiiksi vuonna 2020.

Kartoitusmenetelmässä metsäkuvioille tuotetaan pääosin laskennallisesti ja maastossa käymättä puustotiedot ja toimenpide-ehdotukset. Vain taimikoissa joudutaan tekemään maastotarkistuksia. Näitäkään tarkistuksia ei ole pystytty hoitamaan kokonaisuudessaan.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä