Julkaistu    |  Päivitetty 
Heikki Tarma

Joensuusta Liperiin vain kolmessa päivässä

Jo 1920-luvulla Nurmeksessa aloitettiin linja-autoliikenne Valtimolle ja Sotkamoon. 
Kuva: Erkki Maurasen kuvakokoelma Jo 1920-luvulla Nurmeksessa aloitettiin linja-autoliikenne Valtimolle ja Sotkamoon. Kuva: Erkki Maurasen kuvakokoelma
Kyytilaitos Suomessa alkoi jo 1400-luvulla, kun Ruotsin kuningas määräsi, että virkamiehille oli järjestettävä ilmainen kyyti, majapaikka ja vaihtohevonen virkapaikasta toiseen. Kuninkaan käskystä ympäri Suomea tiettyjen välimatkojen päähän rakennettiin kievareita ja majataloja, joissa nämä palvelut hoidettiin.

Tämä kyytivelvollisuus tuli talonpoikien rasitteeksi. Muiden matkustavaisten kuin virkamiesten oli kustannettava matkansa itse, mutta he saivat käyttää kyytilaitospalveluja.

Syntyi kievarijärjestelmä, jossa matkustajille perustettiin reilun kymmenen kilometrin välein kievari. Kievarista sai ruokaa ja yösijan sekä vaihtohevoset.

Esimerkiksi 1800-luvulla matka Joensuusta Liperiin kesti kyytilaitoksen ansiosta vain kolme päivää. Ensimmäinen yöpyminen oli Ylämyllyllä, toinen Mattisenlahdessa ja kolmantena päivänä päästiin jo Liperiin.

Tämä hyvä ja tehokas liikkumistapa toimi aina 1850-luvun loppuun, jolloin kasvanut laivaliikenne ja myöhemmin junaliikenne yleistyivät. Kyytilaitoksesta tuli junien ja laivojen syöttöliikenteen solmukohtia.

Suomessa lakia kyytilaitoksesta uusittiin viimeisen kerran vuonna 1918, jolloin määriteltiin tarkoin kyyditykset, hevosten määrät, kyytien hinnat ja kievarien taksat.

Kyytilaitos tarjosi tuolloin ainoan matkustustavan.

Vielä ei nähty maantieliikenteen kehitystä monesta eri syystä. Autoja ei ollut ja maantiet olivat surkeassa kunnossa.

Talviliikennettä ei maanteillä juurikaan ollut. Kuitenkin monet asiat enteilivät, että maantieliikenne tulisi kasvamaan.

Vuoden 1919 huhtikuussa Postilaitos ehdotti postiautomobiililiikenteen aloittamista maanteillä. Postilaitos kuitenkin ymmärsi, että autoliikenteen aloittamisessa oli vielä runsaasti kehittämistä, kuten teiden kunto, korjaamoverkon rakentaminen ja sopivien postireittien valinta.

Henkilöautoliikenne oli jo 1910-luvulla alkanut, mutta maailmansota pysäytti tämän kehityksen. Vasta Suomen itsenäisyyden jälkeen ja etenkin 1920-luvulla henkilöautoliikenne alkoi kasvaa.

Vuonna 1920 Joensuussa oli kolme autoa ja koko Pohjois-Karjalan alueella vain viisi autoa. Tuolloin uskottiin vielä, että autot ovat väliaikainen ilmiö eikä niitä esiinny kaupunkien ulkopuolella.

Kun 1920-luku eteni, huomattiin varsin nopeasti, että ennustus autojen vähämerkityksellisyydestä voitiin unohtaa, sillä sitä mukaa kun tiestö kehittyi, autojen määrä kasvoi runsaasti.

Samalla kyytilaitoksen merkitys väheni ratkaisevasti ja kievarit joutuivat lopettamaan toimintansa. Kyytilaitos loppuikin kokonaan 1950-luvulla.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä