Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Kustannukset vievät asunnot minimimittoihin

Uudiskohteisiin rakennetaan jo lähes poikkeuksetta keittotila ja olohuone samaan tilaan, Jussi Laukkanen näyttää. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen Uudiskohteisiin rakennetaan jo lähes poikkeuksetta keittotila ja olohuone samaan tilaan, Jussi Laukkanen näyttää. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen
Vuokrattavana 20 neliön yksiö keskustassa, myytävänä 40,5 neliön kaksio Niinivaaralla, myytävänä 35,5 neliön kaksio keskustassa. Uudiskohteiden asunnot ovat jo vuosia pienentyneet kooltaan järjestelmällisesti, ja kaksiot lähentelevät jo suurehkojen yksiöiden kokoja.

Suurin syy pientyviin asuntoihin on Rakentaja M. Laukkasen yrittäjä Jussi Laukkasen mukaan alati kasvavat kustannukset.

– Tonttien hinnat ja muut kustannukset nousevat koko ajan, mikä nostaa asuntojen hintoja. Jostain on pakko typistää, että ihmisillä olisi varaa ostaa asuntoja. Ihan viimeisen reilun viiden vuoden aikana keskineliökoot ovat tulleet useita neliöitä alaspäin, Laukkanen kertoo.

Laukkasen mukaan pääsääntöisesti kaikki muut asuntojen tilat ovat vuosien saatossa pienentyneet lukuun ottamatta kylpyhuoneita, jotka ovat esteettömyyssäädösten vuoksi kasvaneet nykyiseen mittaansa.

– Käytännössä kaikki keittiöt rakennetaan nykyisin siten, että ne ovat yhteydessä olohuoneeseen. Asiakkaan pitää erikseen pyytää suunnitteluvaiheessa erillinen keittiö, mikäli sellaisen tahtoo, Laukkanen kertoo.

Laukkasen mukaan asunnoissa on erillisten keittiöiden lisäksi pyritty luopumaan vaatehuoneista ja käytävätiloista.

– Vähän joka puolelta puristellaan. Voisi sanoa, että asunnot ovat lähestulkoon minimimitoissaan, Laukkanen toteaa.

Jotta esimerkiksi kaksio olisi kaksio, on sen täytettävä kuitenkin tietyt kriteerit: muun muassa makuuhuoneen on oltava vähintään seitsemän neliötä.

Laukkanen esittelee Suvikujalla sijaitsevan uudiskohteen kaksion makuuhuoneen, joka on noin kahdeksan neliön kokoinen. 40,5-neliöisen asunnon parveke sen sijaan on noin 11 neliötä, mikä on tavallista uudiskohteissa.

– Parveke tuo lisäarvoa asunnolle suuren koon kautta, Laukkanen kertoo.

Arkkitehti Martti Aittapelto arkkitehtitoimisto Arcadia Oy:stä huomauttaa, että nykyisillä avokeittiöllä on asunnon väljyyden tunnun kannalta hyvä vaikutus.

– Kaikki eivät kuitenkaan pidä siitä, että ruokaa laitetaan olohuoneessa, Aittapelto toteaa.

Aittapellon mukaan asumisväljyys kasvoi voimakkaasti 1970-luvulla jälleenrakennuskauden myötä.

– 1960- ja -70-luvuilla tehtiin erittäin hyviä, Aravan säätelemiä pohjaratkaisuja, jotka noudattelivat aiheellisia ohjeita säilytystilojen, kulkuväylien leveyksien ja muun tällaisen kannalta, Aittapelto muistelee.

Nyt neliömäärä henkilöä kohden junnaa Aittapellon mukaan paikallaan, vaikkakin pohjaratkaisut ovat ehkä tehokkaampia kuin taannoin.

– Tehokkaitahan nykyajan pienasunnot hyvinkin ovat. Mutta se, ovatko ne asuttavia, on eri asia.

Kokojen muutoksista huolimatta uudiskohteiden asunnot tekevät Jussi Laukkasen mukaan hyvin kauppansa. Suuri osa ostajaehdokkaista on iäkkäämpiä ihmisiä, jotka tahtovat luopua suuremmasta talostaan tai asunnostaan ja etsivät kohdetta palveluiden läheltä.

– Ainoa asia, mikä kaupankäyntiä tulppaa, on henkilörahoituksen hankaloituminen. Vakuusvaatimuksia on tullut lisää, mikä hidastaa ketjun alkupäätä.

Laukkasen mukaan uudiskohteista kolmiot menevät usein ensimmäisenä. Yksiöitä on mennyt kaupaksi viime vuosina tiheään tahtiin, ja Laukkanen epäilee, että niiden kysyntä voi hiljentyä tulevaisuudessa.

– Karkea arvio on, että varmaankin noin 80 prosenttia yksiöistä ostetaan sijoituskäyttöön.

Martti Aittapellon mukaan nykyiset pienet asunnot ovat ihmisille lyhyen jakson asuntoja, joissa asutaan usein vain tietyn elämäntilanteen ajan ja jatketaan jossakin muualla.

– Olisi toivottavaa, että asumisväljyys kasvaisi. Sijoitusasuntojen määrä vaikuttaa myös asunto-osakeyhtiöiden toimintaan, kun suuri osa asukkaista on vuokralaisia. Yhtiöt eivät toimi niin kuin niiden olisi tarkoitus toimia, eikä niissä toimi sosiaalinen kontrolli. Vuokralaisten osuuden pitäisi olla mielestäni riittävän pieni, että lyhytaikaisten asujien määrä ei rupeaisi vaikuttamaan yhteisön elämään, Aittapelto pohtii.

Hinnat ja niiden myötä asumisväljyys eivät kuitenkaan ole Jussi Laukkasen mukaan ainakaan vielä muuttumassa.

– Vaikea uskoa, että näin kävisi. Kustannukset eivät hyvin todennäköisesti ole tulossa alaspäin, Laukkanen päättää.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä