Digituki kuuluu kaikille

– Otetaan esimerkiksi tällainen Siun soten asiakas, eläkeläisrouva Ritva. Ritva tulee terveysasemalle kysymään laboratoriokokeiden tuloksia. Työntekijä kysyy Ritvan halukkuutta käyttää Omakantaa ja Ritvan innostuttua asiasta työntekijä ohjaa, kuinka tulokset katsotaan Omakannasta älypuhelimella, havainnollistaa Siun soten projektisuunnittelija Anna Pölönen.

– Sitten käykin ilmi, että Ritva olisi kiinnostunut oppimaan älypuhelimen käytöstä enemmän. Tällöin työntekijä neuvoo häntä ottamaan yhteyttä paikalliseen järjestöön, joka tarjoaa digitukea, Pölönen jatkaa.

Pölösen kuvaama esimerkkitapaus on päämäärä, johon valtakunnallinen Väestörekisterikeskuksen Digituen pilotti tähtää. Digituen toimintamallia on kehitetty viidellä alueella Suomessa syksystä 2018 alkaen, ja hanke jatkuu tämän vuoden loppuun saakka. Pilottialueet ovat Lappi, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa.

Pohjois-Karjalassa pilotissa ovat mukana Siun sote, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys, Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Maaseudun Sivistysliitto ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

– Kartoitamme, millaista digitukea maakunnassa on saatavilla ja ketkä tukea antavat. Tähän kuuluvat julkiset palvelut, järjestöt ja yritykset, kuten pankit. Näistä kaikista pyritään muodostamaan verkosto, jotta tieto siitä, mitä digitukea kukakin antaa, kulkisi eri tahojen välillä, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen digikehittäjä Jaana Hiltunen selostaa.

Digituella tarkoitetaan verkkoasioinnin ja älylaitteiden käytön opastusta. Digituen tavoitteena on se, että kansalainen kykenee asioimaan itsenäisesti ja turvallisesti.

– Kenenkään tukea tarjoavan ei kuitenkaan tarvitse tietää kaikkia digipalveluita, vaan tärkeintä on se, että osataan ohjata asiakas oikeaan palveluun, Hiltunen toteaa.

Hiltusen mukaan viranomaisten velvollisuus on pystyä tarjoamaan digineuvontaa, mikäli palvelut ovat kokonaan digitaalisia.

– Hankkeen taustalla on se, että hallitus tavoittelee julkisten palvelujen digitalisointia. Tämä luo paineita muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella sähköisten palvelujen kehittämisestä, Pölönen kertoo.

Pölösen mukaan sote-työntekijät eivät lähtökohtaisesti miellä olevansa digituen antajia, joten Siun sotessa yksi hankkeen tavoitteista on tuoda työntekijöiden tietoisuuteen heidän olennainen roolinsa asiakkaiden opastuksessa Siun soten sähköisten palveluiden käyttöön.

– Tämän vuoden ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin vasta selvittää työntekijöidemme osaaminen ja koulutustarve. Osaava henkilökunta pystyy parhaiten siirtämään tietoa myös asiakkaille.

Jaana Hiltusen mukaan yleisimmät ongelmat, joita esimerkiksi Kansalaistalon ja Yhteisötalo Sataman viikoittaisissa digineuvontatilaisuuksissa tulee ilmi, liittyvät älypuhelimien käyttöön sekä viranomaispalveluiden ja verkkopankin käyttöön. Tässä vaiheessa neuvontaa tarjoavat kohtaavat ongelman, koska esimerkiksi Kelan sivuilla ja verkkopankissa asiakkaan on tunnistauduttava vahvasti varmentaakseen henkilöllisyytensä, eivätkä digituen antajat saa tarkastella asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja.

– Hankkeen tiimoilta on tarkoitus pohtia myös eettisiä sääntöjä  –  sitä, mihin asti digituki voidaan viedä, että se on hyväksyttävää, Hiltunen kertoo.

Vahva tunnistautuminen voidaan tehdä esimerkiksi pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

– Tälläkin hetkellä pankit voivat vahvan tunnistautumisen kautta neuvoa asiakasta puhelimitse tai kasvotusten, mutta entä jos omalla kylällä ei olekaan pankkia, tai asiakas ei jostakin syystä saa verkkopankkitunnuksia? Tässä tulee esille se kysymys, voisiko joku muu auttaa pankkiasiassa, jos pankkia ei ole, Anna Pölönen selostaa.

Naisten mukaan yksi hankkeen päätavoitteista on juuri digituen asettaminen kaikkien saataville niin sanottuja syrjäkyliä myöten.

– Kaikilla pohjoiskarjalaisilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet digituen saamiseen, Hiltunen summaa.