Julkaistu 
Hanna-Mari Lappalainen

Mies, sano jos tykkäät

Onni Voutilainen, Leena Ronkainen (keskellä) ja Pia Hakulinen ovat sitä mieltä, että tasa-arvo on Suomessa jo melkoisen hyvällä tolalla. Hanna-Mari Lappalainen Onni Voutilainen, Leena Ronkainen (keskellä) ja Pia Hakulinen ovat sitä mieltä, että tasa-arvo on Suomessa jo melkoisen hyvällä tolalla.

Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään ensi viikolla, tiistaina 19. maaliskuuta. Canth tunnetaan aikansa feministinä ja tienraivaajana naisille useilla osa-alueilla, eritoten koulutuksen saralla. Ensimmäiset naisjärjestöt perustettiin Suomessa 1880-luvulla, naiset saivat Suomessa oikeuden opiskella yliopistossa vuonna 1901, ja suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä maailmassa täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906.
Millainen on tasa-arvon tilanne Suomessa vuonna 2019?
– Asiat ovat Suomessa lähtökohtaisesti hienolla tolalla, toteaa naisia voimaannuttavan Joensuun Zonta-kerhon puheenjohtaja Pia Hakulinen.
– Minusta tasa-arvo on mennyt vahvasti eteenpäin, ja sillä saralla on hyvä hytinä myös miesten puolella havaittavissa, tuumaa puolestaan Miessakit ry:n Joensuun yhdyshenkilö Onni Voutilainen.
– Pääsääntöisesti tasa-arvo toteutuu hyvin, mutta palkkauksessa olisi parantamisen varaa, toteaa puolestaan Joensuun Zonta-kerhon jäsen Leena Ronkainen.
Kaikki kolme toteavat palkkauksen olevan hankala ja monitahoinen asia, johon ei ole olemassa yksiselitteistä ratkaisua.
– Riippuuhan se alasta, miehet taitavat yleensä toimia paremmin palkatuissa tehtävissä, Ronkainen miettii.
Ronkainen nostaa tärkeäksi aiheeksi myös tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan.
– Suurin osa perheväkivallasta kohdistuu tilastojen mukaan naisiin, Ronkainen toteaa.
Tuleeko naisiin ja miehiin kohdistuva perheväkivalta samalla tavoin ilmi?
– Itselläni on vastaanottotyötä tehneenä sellainen tuntuma, että miehet häpeävät kohtaamaansa perheväkivaltaa, minkä vuoksi se usein salataan, Ronkainen toteaa.
– Se on ihan totta. Miessakit ovat käynnistäneet hankkeen perheväkivaltaa kokeneiden miesten osalta, ja sellaisia miehiä on löytynyt jo reippaasti, Voutilainen kertoo.

Jämähtäneet roolit
Pia Hakulisen mukaan koulutukseen olisi tärkeää panostaa jo esiasteelta saakka, ja tyttöjen mielenkiintoa tulisi herätellä enemmän myös matemaattis-luonnontieteellisien aineiden saralla.
– Samalla tavalla myös poikia pitäisi kannustaa enemmän sellaisiin ammatteihin, jotka ovat naisvaltaisia, kuten hoitotyö. Koulutus on varmasti yksi syy siihen, miksi Suomessa on näin hyvä tilanne ylipäätään.
Leena Ronkainen kertoo muistavansa, että kansakouluaikoina hän ei tyttönä saanut osallistua teknisiin töihin.
– Sellainen mielikuva minulla on. Toki siitä on jo aikaa, ja voihan se ollakin, että olin vain niin kömpelö, että minua ei sinne päästetty. Että turvallisempaa oli olla virkkuukoukku kädessä, Ronkainen nauraa.
– Tässä suhteessa luulen, että miesten osalta joudumme vielä odottamaan. Sellainen entisajan miehinen kulttuuri vaikuttaa yhä siihen, millaisiin töihin pojat ja miehet hakeutuvat, Onni Voutilainen pohtii.
– Siitä roolista on vaikeampaa päästä kuin naisten omasta roolistaan. Naisten on paljon helpompaa tuoda maskuliinisia puoliansa esille. Jos mies tuo feminiinisyyttänsä esille, se ei olekaan enää niin helppoa ja yksinkertaista. Perinteissämme ja asenteissamme on jotakin, joka vaikuttaa siihen yhä, Hakulinen täydentää.
– Täytyy kuitenkin tunnustaa, että naiset ovat hieman joustavampia tällaisissa asioissa kuin miehet. Miestenkin kohdalla on kuitenkin tapahtunut kehitystä, varsinkin vanhemmuutta ja isyyttä ajatellen, Voutilainen toteaa.
– Mutta voisin jättää miehille sellaisen lauseen kuin ”minä tykkään”, kaikissa eri muodoissa. Tykkäsipä sitten kauniisti katetusta pöydästä tai mistä vain. On paljon asioita, joissa tuollaista lausetta voi käyttää, Voutilainen päättää.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä