Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Tiivistä viestisi, oletpa sitten lobbaaja tai ehdokas

Terttu Turunen pohjusti tilaisuuden, jossa ei ollut huimia äänisaaliita otettavissa eikä välttämättä niin hirveästi uutta tietoakaan, mutta jonka mahdollistamilla kohtaamisilla voi silti olla merkitystä. Kuva: Aimo Salonen Terttu Turunen pohjusti tilaisuuden, jossa ei ollut huimia äänisaaliita otettavissa eikä välttämättä niin hirveästi uutta tietoakaan, mutta jonka mahdollistamilla kohtaamisilla voi silti olla merkitystä. Kuva: Aimo Salonen
Omaishoitajat saivat maanantaina hyvän saaliin: paikalla oli muiden ehdokkaiden joukossa yksi ministeri ja kaksi muuta nykyistä kansanedustajaa.

–  Oli tämä hieno ja onnistunut tilaisuus, Joensuun seudun omaishoitajat ry:n puheenjohtaja Terttu Turunen tiivisti tuntonsa yhdistyksensä järjestämän vaalitilaisuuden jälkeen.

–  Saimme viestiämme perille nyt ainakin tässä. Sitähän ei tiedä, mikä se tilanne on tulevaisuudessa.

Omaishoidosta puhutaan nyt paljon, ja sillä näyttää olevan puolueiden kampanjoinnissa suuri painoarvo ainakin jos katsoo, keille ehdokkaille Savo-Karjalan puoluetoimistot välittivät Joensuun omaishoitajien kutsun.

Keskustasta paikalla oli ministeri Anu Vehviläinen, kokoomuksesta kansanedustaja Sari Raassina ja sosiaalidemokraateista kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Raassina on myös Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä Omaishoitajaliiton puheenjohtaja ja Mäkisalo-Ropponen Joensuun kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja sekä Muistiliiton puheenjohtaja.

Muut keskustelijat olivat Sinikka Musikka (kesk.), Armi Rautavuori (sd.), Satu Melkko (kd.), Eveliina Eronen (vihr.), Iiris Lehto (vihr.), Sanna Antikainen (ps.) ja Outi Mara (ps.). Kaikilta löytyy joko omakohtaista kokemusta omaishoidosta tai ainakin asiantuntemusta oman työn kautta.

Näinä viikkoina mielipidekirjoitukset täyttyvät paitsi kansanedustajaehdokkaiden myös erilaisten etujärjestöjen kannanotoista.

Lobbaajat ottavat yhteyttä puoluetoimistoihin ja myös suoraan ehdokkaisiin. Kuinka suuressa yhteydenottojen tulvassa eduskuntaan pyrkivät nyt ovat?

–  On niitä yhteydenottoja satoja, Raassina arvioi ja saa Mäkisalo-Ropposelta tukea arviolleen.

–  Erilaisiin tilaisuuksiin menijät valitaan asiantuntemuksen mukaan. Meillä puolue tietää, ketkä ovat minkäkin asian päällä, Mäkisalo-Ropponen sanoo ja saa puolestaan Raassinan nyökyttelemään.

Henkilökohtaisiakin yhteydenottoja tulee. Minkä vinkin ehdokkaat antavat järjestölle, joka haluaa oman viestinsä kuuluviin?

–  Tiivistä. Se pätee tietysti lobbareiden lisäksi ehdokkaisiin, vastaa Raassina.

–  Tässä vaiheessa jos joku lähettää kahdeksansivuisen aanelosmuistion, täytyy kyllä olla erityistä kiinnostavuutta, että sen ehtii lukea. Kyllä niitä kuitenkin tulee luettua, jos ne ovat riittävän tiiviitä.

Omaishoitajien ehdokkaille jakama paketti sai kiitosta: siitä löytyivät omaishoitajien toiveet sekä osoitteet, joista saa lisätietoa, jos asia alkaa kiinnostaa.

Raassinalle ja Mäkisalo-Ropposelle omaishoitajien asia on tuttua entuudestaan, mutta riittääkö heillä motivaatiota lähteä tilaisuuteen, jossa puhuttava asia ei ole heille läheinen, ja josta ei myöskään ole noukittavissa kummoisesti ääniä?

–  Joskus menen ihan sen takia, että en ole niissä ympyröissä ikinä käynyt ja päätän mennä katsomaan, millaista siellä on. Otan haasteena mennä vieraiden ihmisten pariin tutustumaan vieraisiin paikkoihin, Mäkisalo-Ropponen vastaa.

Raassina vahvistaa, että turhaa tilaisuutta ei olekaan.

–  Joskus parhaat tilaisuudet ovat olleet niitä, joissa olen ajanut jonnekin Lieksaan tai Juukaan, joissa paikalla on ollut neljätoista ihmistä. Olen saanut sellaiset eväät, että ne ovat kasvattaneet pitkälle myös oman osaamisen kasvattamisessa.

Pienissä kohtaamisissa kuullut, mielen sopukoihin tallentuneet asiat saattavat muistua mieleen, kun hallitusohjelmatavoitteita aletaan kirjoittaa.

–  Jää näistä jotain myös arkipäivän kansanedustajan työhön, Raassina pohtii.

Raassinaa ja Mäkialo-Ropposta voi kutsua politiikan ammattilaisiksi, Armi Rautavuori sen sijaan on äänellään työtä tekevä alansa ammattilainen, joka haluaa päästä vaikuttamaan valtakunnantasolle.

Enon kirkkoherra ei halua lähteä kuntapolitiikkaan, koska hänen mielestään se ei vain sovi: pappi on omassa seurakunnassaan kaikkia varten. Eduskunnassa toimiminen olisi jo eri asia.

–  Siellä voi yrittää muuttaa myös rakenteita, ja synti on rakenteellista, Rautavuori sanoo.

–  Se on pesiytynyt rakenteisiin, joissa suurimmat pärjäävät ja voittavat aina ja pienimmät jäävät jalkoihin.

Kun Karjalan Heili maanantaina lähestyi Rautavuorta, hänellä oli meneillään keskustelu omaistaan hoitavan miehen kanssa.

–  Tällaiset tilaisuudet antavat paljon mielenkiintoisia kohtaamisia niin kuin nyt tässäkin aiemmin tuntemattoman ihmisen kanssa, Rautavuori totesi.

–  Niillä on aika isokin merkitys, kun olen kuitenkin tässä roolissa aika vihreä. Olen keskittynyt omaan työhöni ja ollut näissä kampanjoissa neljän vuoden välein.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä