Julkaistu    |  Päivitetty 
Anna Tenhu

Mopokortin teoriakoe ei ole läpihuutojuttu

Anna Gröhn ja Risto Gröhn pitävät Let’st Start Driving -autokoulun mopoteoriat virtuaaliluentoina. Kuva: Anna Tenhu Anna Gröhn ja Risto Gröhn pitävät Let’st Start Driving -autokoulun mopoteoriat virtuaaliluentoina. Kuva: Anna Tenhu
Vuoden 2018 heinäkuussa voimaan tullut lakimuutos poisti mopokorteista pakolliset teoriatunnit. Jouni Mäkkeli Liikennekoulu Mikosta kertoo, että lakimuutos alkoi näkyä saman tien hylkäämistilastoissa.

– Kun samaan aikaan teoriakoe vielä itsessään haastavoitui, ja kun opetus väheni, läpipäässeiden määrä romahti.

Mäkkeli ei näe lakimuutoksessa mitään hyvää, päinvastoin.

– Liikennesääntöjen tietämys monella teoriakokeen tulevalla nuorella on nollassa. Ja mitä se sitten tarkoittaa tieliikenteessä? Mäkkeli kysyy.

– Lakimuutoksen idea oli, että nuorten liikkuvuutta haluttiin parantaa. No, ajokortin hinta saatiin sillä pienemmäksi ottamalla pakollinen opetus pois, mutta mikä on se todellinen hinta yhteiskunnalle, kun nuoret menevät tien päälle vailla tietämystä liikennesäännöistä, Mäkkeli pohtii.

– Jos saat teorian läpi puolisäkällä, ja nyt kun ei tarvitse ajaa yhtään ajotuntia vaan voi siirtyä suoraan käsittelykokeesta tieliikenteeseen, niin kyllä hirvittää.

Mäkkeli miettii, mitä tapahtuu marraskuussa, kun kevytautot sallitaan tieliikenteessä.

– Sillä saa käytännössä ajaa täysin ilman ajo-opetusta liikenteessä. Tämä on mennyt vähän siihen, että nyt teoriaosuutta käydään läpi vielä ajotunnin aikana.

Mäkkelin mukaan tilanteeseen on tultava muutos.

– Uskon järjen voittavan ja vanhempien hankkivan teoria- ja ajo-opetusta lapsilleen, vaikka laki ei siihen enää velvoitakaan. Rahasta se ei voi olla kiinni, sillä teoriakoe maksaa 35 euroa ja uusiminen saman verran, Mäkkeli kertoo.

– Jo kolmella ajo-opetustunnilla saadaan nuoren tietämys sille tasolle, että teoriakokeen voi saada helposti ensimmäisellä yrittämällä läpi. Silti monet nuoret yrittävät opiskella teoriaa itsenäisesti ja päätyvät uusimaan kokeen useita kertoja.

Mäkkeli esittelee ”huolehtivan vanhemman paketin”, jolla taataan lapselle turvallisia ajokilometrejä mopon päällä.

– Teoriaopetusta neljä tuntia, tieliikenteessä opetusta kolme tuntia. Sen jälkeen olisi turvallista mennä kokeeseen.

Vaikka teoriakokeen saisi hyvällä tuurilla tai itse opiskelemalla läpi, ei teoriakaan auta, jos tieliikenteessä ei osata ajaa muun liikenteen mukana.

Joensuun Auto-opiston liikenneopettaja ja toimitusjohtaja Marko Käyhkö kertoo tieliikenteen esimerkkitilanteista, joista huomaa tämän ilmiön.

– Ihan perusasiat saattavat olla hukassa. On ollut onnettomuuksia, joissa mopoilija on tullut auton eteen kolmion takaa. Tai ei osata ajaa tasa-arvoisessa risteyksessä, Käyhkö kertoo.

Lakimuutos on näkynyt teoriakokeiden hylkäämistilastoissa myös Auto-opistossa.

– Pahin tilanne on, jos takana on nolla tuntia mopokortin teoriaa, ja sitten tunnin käsittelykokeen jälkeen lähdetään tieliikenteeseen, Käyhkö sanoo.

Ero teoriatunneilla käyneiden ja käymättömien mopokorttilaisten välillä on Käyhkön mukaan suuri.

– Vanhemmat ajattelevat usein, että eihän se ole kuin ajaa, kunhan pysyy pystyssä. Mutta liikennesäännöt pitäisi osata. Osa tietysti on hyvin nohevia oppilaita ja haluavat oppia, Käyhkö lisää.

Käyhkön mukaan Auto-opisto tarjoaa infoa siitä, mitä nuoren kannattaa itsenäisesti teoriakokeeseen opiskella.

– Kaikki eivät silti omaa itsenäisen opiskelun taitoa nuoresta iästä johtuen. On hankalaa opetella, kun ei tiedä mitä pitää opetella.

Trafin mopokorttitutkinnon käytännöt ihmetyttävät Let’s Start Driving -autokoulun Risto Gröhniä. Niissä ei oteta huomioon esimerkiksi keliolosuhteiden vaikutusta.

Mopon hallintaa mittaavassa testissä mopo täytyy pujotella radasta läpi 30 kilometrin tuntinopeudella, vaikka se vaarantaa Gröhnin mielestä ajoturvallisuuden selvästi.

– Se on fysiikan laki, että talviolosuhteissa jarrutusmatka pitenee, ja se pitäisi huomioida myös kokeessa.

Gröhn kertoo esimerkkitilanteen, jossa hän neuvoi kahta oppilastaan ajamaan radan läpi ajokokeessa siten, että he suhteuttavat ajonopeuden radan liukkauteen.

– Sitä ei kuitenkaan sallittu, joten pojat eivät voineet suorittaa ajokoetta turvallisesti, joka taas on välttämätöntä. Ihmisiä on kaatunut mopoilla tutkintoa talvella suorittaessa. Mutta jos ajat sen alle, vaikka 29 kilometriä tunnissa, koe on hylätty, Gröhn päivittelee.

Jos haluaa mopon käsittelykokeen läpi ensiyrittämällä, kannattaa teoriat käydä kevättalvella, ja siirtyä ajo-opetustuntien kautta kohti käsittelykoetta vapun tienoilla. Ajo-opetuksen rooli nousee Gröhnin mukaan tärkeään asemaan, sillä monet itsenäisesti opiskelleet nuoret eivät osaa soveltaa teoriaa käytäntöön.

– Opettaja konkretisoi liikennesäännöt niin, että oppilas sisäistää ja ymmärtää niiden merkityksen käytännössä. Myös taitojen, kuten oikean havaintotekniikan, oikean tilannenopeuden ja riittävän fyysisen tilan opettaminen on tärkeää.

– Nyt osa oppilaista käy tutkinnossa riittämättömillä taidoilla, ja näin kortti tulee kalliimmaksi kuin jos ensin opeteltaisiin perusasiat kuntoon ja sitten vasta mentäisiin tutkintoon. Ja kaikista tärkeintä on, että jokainen, joka liikkuu liikenteessä, on turvallinen muille liikkujille ja myös itselleen.

Gröhnin mukaan liikenteestä on poistunut ennakoitavuus. Vaikka itse ajaisi liikennesääntöjen mukaan, muut eivät välttämättä ajakaan.

Marraskuussa tieliikenteeseen tulevat kevytautot. Vaikka ajokokeet ja teoriat on saatu läpi, ei välttämättä osata operoida muun liikenteen seassa.

– Lapsi on siellä auton kehikon sisällä turvassa, mutta ovatko muut tiellä liikkujat? Gröhn kysyy.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä