Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Ei mitä vaan miten, missä ja milloin

Keskustelun kokonaisuudessaan voi kuunnella Heilin verkkosivuilta löytyvästä podcastista. Kuva: Aimo Salonen Keskustelun kokonaisuudessaan voi kuunnella Heilin verkkosivuilta löytyvästä podcastista. Kuva: Aimo Salonen
Mitä se on se suomalaisuus?

Kysymys on ajankohtainen ensi viikolla, kun ensin on tiistaina Runebergin päivä ja heti perään keskiviikkona saamelaisten kansallispäivä. Kaikkihan alkoi ruotsinkielisen Johan Ludvigin sanoista  –  nouskaamme ylös ja laulakaamme  –  Vårt land vårt land, vårt fosterland.

Mitäpä siitä Suomi-kuvasta miettii Munne  –  mies, joka kasvoi suomalaisena Timona, omaksui karjalaisuuden, kääntyi ortodoksiksi ja muuttui Timoiksi?

–  Onhan se levinnyt siitä ruotsalaisylimystöstä vähän laajemmalle, Munne vastaa.

–  Minä näen suomalaisuuden monikansallisuutena, koska tässä maassa on asunut nykyisten rajojen sisällä aina muitakin kuin suomalaisia ja muitakin suomalaisia kuin suomenkielisiä.

Pöydän ympärillä istuu Karjalan Heilin kutsumana toinenkin karjalainen, syntyperäinen, joka kasvoi Vienan Karjalassa, opiskeli Petroskoin yliopistossa ja asuu nykyään Joensuussa ja työskentelee täkäläisessä yliopistossa.

Olga Karlova, millainen yhdistelmä karjalaisuutta, venäläisyyttä ja suomalaisuutta sinussa on?

–  Aika huima, Karlova vastaa.

–  Silmien eteen nousee lapsuusaika: kotikylä, perhe, naapurit ja se aika, milloin vielä karjalan kieli oli elävä ja toimiva maaseudulla. Petroskoin yliopistossa karjalan kieli oli pääaineeni, ja silloin minussa alkoi herätä tosi karjalainen, periksiantamaton oman kielen puolustaja.

Aletaan puhua siitä, kuinka sekä karjalan että saamen kielet ovat uhanalaisia. Timoi Munne sanoo olevansa saamelaisille kateellinen näiden komeammasta kansanpuvusta ja Olga Karlova huomauttaa, että hän ei näe karjalaisessakaan puvussa mitään vikaa.

Inarista 25 vuotta sitten Joensuuhun muuttanut Paavo Morottaja seuraa keskustelua naureskellen:

– Olipa hyvä, että en laittanut omaa Inarin Saamen pukuani päälle, että en tehnyt teitä kateellisiksi!

Morottaja sanoo kantavansa pukuaan ylpeänä, mutta loukkaako häntä, jos joku muu kuin saamelainen pukeutuu siihen?

–  Ei se silloin loukkaa, jos se on asiallisessa käytössä, mutta nämä nunnukanunnukat olivat kyllä peestä.

Morottajan ja Ylivieskasta kotoisin olevan Helmi Järviluoma-Mäkelän kanssa puhutaan mielenmaisemasta, joka liittyy kotiseutuun.

–  Kun lähden ajamaan täältä, ja kun se aakee laakee alkaa näkyä, on käsittämätöntä, kuinka tulee tunne, että on tullut kotiin. Siinä on joku semmoinen tunne, että on tilaa hengittää.

Vedetäänpä yhteen: mitä se on se suomalaisuus?

–  Kiinnostavaa ei ole, mitä se on, vaan miten, missä ja milloin se on, Järviluoma-Mäkelä vastaa.

–  Minua innostaa ajatus, milloin suomalaisuus tulee ajankohtaiseksi  –  milloin esittelen itseni suomalaiseksi, milloin taas isoäidiksi, milloin viulistiksi ja Amerikassa kenties eurooppalaiseksi.

Mutta mikä on Runebergin perheen arvokkain perintö Suomen kansalle: onko se Johan Ludvigin sanoittama Vårt land vai Fredrikan kehittelemä torttu?

Ei välttämättä kumpikaan.

Vastauksen ja yli 16-minuuttisen keskustelun kokonaisuudessaan voi kuunnella podcastista, joka linkitettiin sivulle http://www.heili.fi perjantaina 25.1.2019.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä