Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Kaivos tuo yhä voimaa omaan kaupunkiinsa

Tomi Laurikaisella on myös jääkiekko- ja jalkapallotaustaa. Kuva: Aimo Salonen Tomi Laurikaisella on myös jääkiekko- ja jalkapallotaustaa. Kuva: Aimo Salonen
Ei siinä mitään, että outokumpulaisesta ravintolasta voi löytää Jeesuksen juontamassa karaokeiltaa, mutta kun se sama mies ehtii tehdä niin paljon muutakin.

–  Kuulutin tuossa aiemmin päivällä OoKoon ja Rantasalmen Urheilijoiden välisen III divisioonan jääkiekko-ottelun, sanoo Tomi Laurikainen, mies, joka juniorina kiekkoili Mikkelin Jukureiden riveissä, mutta joka ennen kaikkea oli Mikkelin Palloilijoiden jalkapalloilija.

Joensuulaiset tuntevat hänet pitkänperjantain Ristintie-näytelmän Jeesuksena, ja tällä viikolla häntä työllistää Outokumpuun rakentuva poikkitaiteellinen Juuret-festivaali.

–  Kunhan tämä ilta on ohi, lähden neljän aikaan yöllä Kolmikantaan. Itse asiassa Juuret-festivaali alkoi siellä jo tänään työpajoilla, Laurikainen jutteli lauantai-iltana virittäytyessään Metsähovin karaokeiltaan.

Suurelle yleisölle Juuret-festivaalin nimekkäin esiintyjä lienee näyttelijä Ville Haapasalo, joka puhuu omista juuristaan tulevana sunnuntaina.

Nimekkäästi alkaa myös Metsähovin klubi-illat perjantaina, kun Freud, Marx, Engels & Jung -yhtyeestä tuttu Arto Pajukallio sekä Huojuvan Ladon Suonna Kononen yhdistävät voimansa duoksi.

Kovan luokan tekijä on myös pietarilainen butotanssiryhmä OddDance, joka vetää viikon aikana työpajoja.

–  Ryhmä kiertää ympäri Eurooppaa, ja Outokumpuun sillä on vanhastaan opiskelijayhteyksiä. Tutustuttiin, kun täällä oli amerikkalaisohjaaja tekemässä Decameronia, ja heti löytyi yhteinen sävel, semmoinen veljellinen  –  ihan kuin oltaisiin tunnettu aina, Laurikainen kertoo.

Tulevana viikonloppuna teatteri Kiisussa ja Metsähovissa voi nähdä ja kuulla kaikenlaista: tanssia, teatteria, musiikkia perinteisestä rock-pohjaisesta klubimusiikista rappiin ja kansanmusiikkiin saakka.

Mutta miten ihmeessä tuo kaikki on saatu juuri Outokumpuun?

Tomi Laurikaisen henkilökohtaisten kontaktien kautta totta kai, mutta Laurikainen ei ole ainoa laatuaan. Hänenkin festivaalinsa juuret ovat kaupungissa aiemmin järjestetyssä Hurmuri-lyhytteatterifestivaalissa.

–  Esko-Pekan (Tiitinen) kanssa on juteltu, että kun katsotaan tämmöisten vanhojen kaivoskaupunkien ja varsinkin lopettaneiden kaivosten kaupunkien historiaa, niin niihin on yleensä rakentunut hyvin nopeasti tämmöinen festivaalikulttuuri, Laurikainen huomauttaa.

–  Joku suomalainen professori on tehnyt siitä tutkimuksenkin, missä on Cardiffeja ja Edinburgheja. Outokummussa on ollut aina vahva kulttuuri- ja festivaalipohja.

Laurikainen itse tuli Outokumpuun tanssikoulutuksen pääsykokeisiin ja jäi, kun tuli hyväksytyksi. Kumpuileva maisema ja kaivosyhtiön jälkeensä tämä vanha rakennuskanta miellyttivät heti silmää.

–  Ajattelin hypätä siihen junaan ja heti tuli halu tehdä kaikenlaista. Jotenkin tämä ilmapiiri ja maisema sopivat minulle.

Ideoita alkaa syntyä, kun menee vanhan kaivoksen lähelle mäen päälle.

–  Kun näet ne vanhat talot, tulee historia lähelle, Laurikainen sanoo.

–  Se on niin rikas ja laaja näkymä: on yhtiö ja luokkajako. Kun ollaan huipulla, sieltä näkee ehkä myös pohjaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä