Ihanakin äiti on joskus kamala

– Hämmentäähän se, kun teini onkin yhtäkkiä aivan erilainen  –  vaikkei kyse olisi edes siitä, että kaikki olisi murrosikäisen mielestä jotenkin hirveän negatiivista, vaan jos hän onkin yhtäkkiä vaikka maailmanparantajafiiliksellä, niin sekin muutos hämmentää, toteaa Joensuussa alkavan Kamalat äidit -vertaistukiryhmän vertaisohjaaja Johanna Mustonen.

Kamalat äidit on murrosikäisten lasten ja nuorten äideille suunnattua toimintaa, jonka vertaisryhmissä käsitellään muun muassa vanhemmuuteen ja naisen elämään liittyviä teemoja, rajojen asettamista ja niitä aiheita, jotka kulloinkin äitejä askarruttavat.

– Ryhmän tapaamisille on olemassa runko, jota noudatetaan. Valmiiden teemojen lisäksi käsittelemme ajankohtaisia aiheita, joita ryhmässä nousee esille. Tarkoitus on saada purettua näitä asioita, Mustonen kertoo.

Vertaistukiryhmä päätettiin kyhätä Joensuussa kasaan kovan kysynnän vuoksi, ja ensimmäinen kokoontuminen pidetään NNKY:n tiloissa 29. tammikuuta. Johanna Mustosen lisäksi toisena vertaisohjaajana toimii Henna Ahonen. Molemmat ohjaajat ovat murrosikäisten lasten vanhempia.

– Päästäkseen ohjaajaksi vaatimuksena oli, että vertaisohjaajalla itsellään on samanikäinen lapsi, tai vaihtoehtoisesti ohjaaja voi olla myös ammattinsa puolesta vetämässä ryhmää. Me ohjaamme ryhmää ihan vapaa-ajalla, Mustonen kertoo.

Kamalat äidit -ryhmässä nostetaan esille sekä ajattomia että ajankohtaisia aiheita, joista yksi monille murrosikäisten lasten vanhemmille tuttu tilanne lienee konfliktitilanne, joissa vanhemman on joskus hankalaa pysyä aikuisen roolissa.

Useita vuosia nuorisotyön parissa työskennelleen Johanna Mustosen mukaan vieraiden nuorien kohtaaminen voi olla ongelmatilanteissa jopa helpompaa kuin oman murrosikäisen lapsensa kohtaaminen.

– Varsinkin, jos oma lapsi on luonteeltaan aivan samankaltainen kuin itse on, Mustonen pohtii.

Mustosen mukaan kontaktin saaminen lapseen voi murrosiän myötä muuttua, mutta se on luonnollista.

– Tietynlainen irtautuminen kuuluu luonnolliseen kehitykseen, toisilla vahvemmin ja toisilla vähemmässä määrin. Se kuuluu itsenäistymiseen.

Kokoontumisissa palautetaan mieleen myös äitien oma murrosikä ja omien vanhempien suhtautuminen siihen.

– Murrosikä on ollut samanlainen jo kolmekymmentä vuotta sitten, mutta se on vain esiintynyt eri tavalla. Yhteneväisyyksiä löytyy yllättävän paljon, Henna Ahonen toteaa.

Yhteneväisyyksiksi vertaisohjaajat luettelevat esimerkiksi itsenäistymisen, erilaisesta musiikista ja kulttuurista kiinnostumisen, ryhmäytymisen, oman tien näyttämisen ja seurustelusuhteet. Uutena ovat tulleet sosiaalinen media ja älypuhelinten ja muiden älylaitteiden jatkuva läsnäolo, niin hyvässä kuin huonossakin.

– Älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat mielestäni positiivinen juttu, mutta niissä on myös ikävät puolensa, Mustonen toteaa.

Mustonen nostaa esille myös päihteiden käytön nuorten keskuudessa.

– Vaikka päihteitä on ollut aina, maailma on tietyllä tapaa koventunut ja monipuolistunut. Onneksi nuorten itsensä keskuudessa herää kuitenkin myös vastareaktioita.

Naisten mukaan murrosikäisten vanhempien on tärkeää tuntea nuorten maailmaa ja olla kiinnostuneita nuorten asioista.

– Vanhemman kannattaa kysyä nuorelta, mitä tälle kuuluu  –  ei kytätäkseen, vaan siksi, että häntä kiinnostaa, Johanna Mustonen kertoo.

Mustosen mukaan nuorten maailmaa kannattaa muutenkin lähestyä positiivisen kautta.

– Nuorelta ei pidä kysellä asioista siihen malliin, että nyt kielletään sinulta koko some, vaan enemmänkin pystyäkseen miettimään, mitkä ovat hyviä käytäntöjä ja mitkä huonoja.

– Ylipäätään kiinnostuksen osoittaminen nuorelle on tärkeää, jotta tämä ymmärtää, että välillä voidaan vain jutustella asioista eikä aina olla vain negatiivisella kannalla, Henna Ahonen lisää.

29.1. alkavassa Kamalat äidit -ryhmässä on ohjaajien mukaan vielä tilaa. Mikäli kiinnostusta on tarpeeksi ja myös uusia halukkaita ohjaajia löytyy, on myös uuden ryhmän perustaminen mahdollista.

Naiset korostavat, että ryhmä on luottamuksellinen, ja siellä voi keskustella myös vaikeista asioista.

– Ryhmään voi tulla sellaisena kuin on  –  huolimatta perheen tilanteesta ja huolimatta siitä, vaikka kokisi oikeasti olevansa kamala äiti, Mustonen päättää.