Lasinen lapsuus varjostaa vielä aikuisena

– Vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta lapsuutensa päihdeperheessä eläneille aikuisille yleisiä ovat tunteiden kanssa ilmenevät vaikeudet. Esimerkiksi vihan tunteita tai muita kielteisiä tunteita ei osata tai uskalleta ilmaista, koska perheessä ei ole ollut tilaa niiden ilmaisulle, avaa sosiaaliohjaaja Tiia Lakanen.

– Voi olla suorituskeskeisyyttä ja pyrkimystä ennakoida muiden tunnetiloja ja ikään kuin mukautua niihin, minkä lisäksi luottamuspula ihmissuhteissa on tyypillistä, Lakanen kertoo.

– Päihderiippuvuus on geneettisesti perinnöllinen sairaus, jolloin sosiaalisen oppimisen kannalta on riski sairastua itsekin päihderiippuvuuteen tai muuhun riippuvuussairauteen. Se ei tietenkään ole itsestäänselvyys eikä geneettinen tai sosiaalinen perimä määrää ketään riippuvaiseksi, mutta alttius on suurempi silloin, kun on kasvanut päihdeperheessä.

Lakanen toimii ohjaajana A-klinikkasäätiön, SiunSoten, Pielisensuun seurakunnan ja Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry:n yhteistyönä toteuttamassa vertaistukiryhmässä yhdessä diakoniatyöntekijä Saila Musikan kanssa. Joensuun vertaistukiryhmä on osa valtakunnallista Lasinen lapsuus – haastava arki -hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on toteuttaa vertaistukiryhmiä Kuopiossa, Porissa ja Pohjois-Karjalassa.

– Suomessa alkoholi on edelleen se, mikä näkyy lasisen lapsuuden kokeneiden aikuisten kokemuksissa. Enenevissä määrin muiden päihteiden osuus on kasvanut ja nyt on olemassa myös sukupolvi, joka on elänyt lapsuutensa huumeperheessä, toteaa Lakanen.

– Vaikutukset tunne-elämään ovat samankaltaisia, mutta laittomien päihteiden käyttöön liittyy lieveilmiöitä, kuten rikollisuutta, joka osaltaan vaikuttaa lapseen. Lapsi on voinut vaikka altistua näkemään väkivaltaa, jota voi toki olla alkoholistiperheessäkin, Lakanen selventää.

Ohjattu vertaistukitoiminta tarjoaa turvallisen ja luotettavan ympäristön käydä läpi lapsuuden vaiettuja kokemuksia, jotka usein jäävät varjostamaan aikuiselämää.

– Ryhmän tavoite on, että ihmiset kokisivat tulleensa kuulluksi ja saisivat kokemuksen, että lapsuudessa koetuista asioista on lupa puhua. Vertaistukiryhmässä painoarvoa saa kokemus siitä, että ei ole yksin asian kanssa, vaan muilla on samantyyppisiä kokemuksia, sanoo Tiia Lakanen.

– Kuulluksi tuleminen on keskeistä. Asiat saavat sanat ja kun niistä on mahdollisuus puhua ääneen, se yleensä auttaa, Lakanen jatkaa.

– Ryhmässä annetaan tukea omaan vanhemmuuteen ja arjessa jaksamiseen, mikä on myös yksi tavoite. Moni haluaa tehdä kaiken hyvin eri tavalla mitä on lapsuudessaan kokenut, jolloin voi tulla väsymistä arkeen ja sen kautta jaksamattomuutta. Siksi käsittelemme ryhmässä riittävän hyvää vanhemmuutta.

Vertaistukiryhmässä asioita käydään läpi vertaistuellisen keskustelun kautta.

– Ohjaajina tuomme Saila Musikan kanssa ammatillista näkökulmaa ryhmään. Kullakin ryhmäkerralla käsitellään tiettyä teemaa, kuten lapsuusperheen kokemusten jakamista, vanhemmuuden näkökulmia suhteessa omaan lapsuuteen sekä vaille jäämisen kokemuksia, kuvailee Lakanen.

– Vertaistukitoiminta on voimavarakeskeistä ja ryhmä on eteenpäin suuntaava, Lakanen tiivistää.

Tukea haetaan Tiia Lakasen mukaan nykyään aiempaa herkemmin.

– Jonkin verran vuosien varrella asiat ovat muuttuneet ja näistäkin asioista puhutaan yleisesti ja julkisuudessa enemmän, painottaa Lakanen.

– Aiemmissa Lasinen lapsuus -ryhmissä Kuopiossa, Lieksassa ja Porissa on tullut palautetta, että ryhmä on ollut ensimmäinen paikka, jossa omista kokemuksista on puhuttu. Monilla on ollut kokemuksia, että on ryhmään ilmoittautuessaan miettinyt, onko tämä nyt niin iso tai merkittävä asia, että tähän olisi syytä hakea apua. Joensuun alueella tämä on ensimmäinen vertaistukiryhmä lasisen lapsuuden eläneille lasten vanhemmille, Lakanen kertoo.

– Lasinen lapsuus -toiminnan kautta on mediassakin ollut kampanjoita siitä, millä tavoin päihtynyt aikuinen näyttäytyy lapsen silmin. On tärkeää tuoda näitä asioita esille ja puhua niistä. Tärkeää on myös keskustelu siitä, onko hyväksyttyä olla voimakkaasti päihtynyt, kun pieniä lapsia on läsnä.

Suomessa on yli puoli miljoonaa alkoholin suurkuluttajaa, joten vertaistukiryhmälle on ilmennyt tarvetta.

– Usein päihdeongelmat ovat lapsiperheessä vaiettu asia eli sitä ei ikään kuin ole ollut olemassakaan. Siksi monelle on iso juttu hakea asiaan apua ja käsitellä sitä, korostaa Lakanen.

– Puhuttaessa vanhempien päihteidenkäytön vaikutuksista lapsiin ei välttämättä puhuta perheistä, joissa on ongelmatasoista päihdekäyttöä, vaan myös aikuisten näkökulmasta katsottuna normaali alkoholinkäyttö voi vaikuttaa lapseen kielteisesti. Se, mikä aikuiselle on kohtuullista käyttöä, voi lapsen silmin olla hyvinkin pelottava kokemus, Lakanen muistuttaa.

Maksuttomaan vertaistukiryhmään mahtuu kahdeksan ensimmäistä sähköpostitse osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ilmoittautujaa. Ryhmä kokoontuu tiistaina 5. helmikuuta kello 17–19 ja siitä eteenpäin kahdeksan kertaa joka toisena tiistaina.

– Ryhmä on pian täynnä, nyt on jo viisi ilmoittautumista. Sailan kanssa on mietitty, että jos tästä tulee hyvät kokemukset, ryhmiä olisi mahdollisesti tulossa lisää. En näe mitään syytä, miksei tästä voisi tulla pysyvää paikallista toimintaa, pohtii Lakanen.