Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Eläkkeellä työskentely pitää virkeänä

Optikko Aira Metsäranta sulki oman yrityksensä huhtikuussa ja jäi eläkkeelle, mutta tekee nykyisin osa-aikatöitä KatseOptiikassa. Metsäranta sovittaa laseja KatseOptiikan myyjä Seija Wallingille. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen Optikko Aira Metsäranta sulki oman yrityksensä huhtikuussa ja jäi eläkkeelle, mutta tekee nykyisin osa-aikatöitä KatseOptiikassa. Metsäranta sovittaa laseja KatseOptiikan myyjä Seija Wallingille. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen

Mielenkiinnon ja jaksamisen riittäessä voi työnteko vanhuuseläkkeen ohessa olla pehmeämpi tapa laskeutua eläkkeelle.

Kun kauan odotettu vanhuuseläke viimein koittaa, saattaa osa jopa pettyä: monien kaikkensa työlleen antaneiden lähimmät sosiaaliset verkostot koostuvat pitkälti työkavereista, ja eläkkeelle jäätyään ihmiset huomaavat kaipaavansa näitä verkostoja. Tuolloin moni tekee paluun työelämään ja tekee osa-aikatöitä eläkkeen rinnalla.
– Hyväkuntoiset ihmiset eivät halua jäädä vain kotiin makaamaan, vaan he ryhtyvät tekemään usein esimerkiksi vapaaehtoistöitä tai keksivät muita aktiviteetteja. Se pitää virkeänä, kertoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.

Osaamisen tarve kannustaa
Eläketurvakeskuksen 25. syyskuuta 2017 julkaisemien kyselytutkimustulosten mukaan joka kolmas 54–62-vuotias suomalainen harkitsee työskentelyä tulevina eläkevuosinaan. Työskentelyä harkitsevat erityisesti yrittäjät, korkeakoulutetut ja eläkeajan toimeentulostaan huolestuneet.
– Keskimääräisesti eläkkeen rinnalla töitä tekevien eläke on noin kaksituhatta euroa ja palkka noin tuhat euroa kuukaudessa. Tämä kertoo siitä, että töitä ei tehdä matalan eläkkeen vaan muiden kannustimien vuoksi, Jari Kannisto kertoo.
– Osittainen varhennettu vanhuuseläke taas on asia erikseen, Kannisto huomauttaa viitaten vuoden 2017 eläkeuudistukseen, jossa osittainen vanhuuseläke korvasi osa-aikaeläkkeen.
Kanniston mukaan kannustimia työntekoon ovat esimerkiksi osaamisen tarve, jaksaminen ja halu tehdä töitä. Pienemmissä ammattiryhmissä on Kanniston mukaan niin paljon hajontaa työnteossa eläkkeen ohessa, että johtopäätöksiä on hankalaa tehdä. Laajemmissa ammattiryhmissä yleisimpiä aloja tehdä töitä eläkkeen ohessa ovat kuitenkin hoiva-ala, siivousala ja kuljetusala.
– Kaikki kyseiset alat ovat sellaisia, joilla tarvitaan paljon osa-aikaista työvoimaa. Varsinkin hoiva- ja siivousalalla on lisäksi pulaa työntekijöistä, Kannisto toteaa.
Kanniston mukaan lisäksi erityisesti asiantuntija-ammateissa on jatkettu työssä helposti kauemmin vuoden 2005 mittavan eläkeuudistuksen jälkeen. Eläkkeen rinnalla tehtävä työ on ollut työeläkevakuutettavaa 18–68-vuotiailla työeläkeuudistuksesta alkaen, mikä on osaltaan vaikuttanut asiaan.
– Eläkkeen ohessa töiden tekeminen on siis hieman yleistynyt, mutta ei siinä mitään huumaa ole. Suurten ikäluokkien tultua eläkeikään on eläkeläisten lukumäärä kasvanut, ja suhteellinen kasvu eläkkeen ohessa töitä tekevien määrässä on noin kolme prosenttiyksikköä viimeisen kymmenen vuoden aikana, Kannisto kertoo.

Oman voinnin mukaan
Optikko Aira Metsäranta sulki tämän vuoden huhtikuussa oman yrityksensä Silmäoptiikka Metsäranta Oy:n ja jäi osittaiselle vanhuuseläkkeelle. Liikkeensä sulkemisen jälkeen Metsäranta on työskennellyt osa-aikaisesti KatseOptiikka Oy:ssä optikkona.
Metsäranta vahvistaa Jari Kanniston johtopäätökset siitä, että hyvät olosuhteet ja mieltymys omaan työhön kannustavat jatkamaan työssä eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin.
– Olen pitänyt työstäni aina, ja tämä on mukavan varovainen pudotus eläkkeelle. Olen tullut alalle vuonna 1966 harjoittelijaksi ja valmistuin optikoksi 1971. Minulla käy yhä alusta asti tuttuja asiakkaita, Metsäranta kertoo.
Metsäranta kertoo tuntevansa muutamia optikkoja, jotka ovat jatkaneet niin ikään alalla vielä eläkeiässäkin.
– Tämä työ henkilöityy tekijäänsä, ja usein vanhan yrittäjän myydessä liikkeensä hän jää joksikin aikaa työskentelemään liikkeeseen, jotta vanhat tutut asiakkaat saavat vielä halutessaan palvelua entiseltä yrittäjältä.
Metsäranta on tehnyt yhteistyötä KatseOptiikan yrittäjän Tarja Savinaisen kanssa vuodesta 2007 saakka, eli yrittäjät ovat tulleet jo tutuksi toisilleen.
Naisten mukaan optikon työ on luottotehtävä, minkä vuoksi asiakkaat tahtovat usein käydä tutulla optikolla, joka tuntee jo heidän historiansa.
– Se on sama kuin kampaajalla – kun olet tottunut käymään jo jonkun luona, et osaa enää käydä muualla, Savinainen pohtii.
Metsäranta kertoo alustavasti työskentelevänsä osa-aikaisena optikkona vielä niin kauan kuin työnantaja suinkin sallii. Hän työskentelee KatseOptiikassa yhtenä päivänä viikossa, tavallisesti torstaisin.
– Tiedustelin Airalta, josko hän jaksaisi työskennellä vielä pari vuotta. Totta kai täytyy kuunnella jaksamista ja työskennellä oman voinnin mukaan, Savinainen toteaa.
– Koskaanhan ei voi tietää. Mennään nyt aluksi kuukausi kerrallaan, Metsäranta summaa.


Info
Suurin osa saa työeläkettä
Vuoden 2017 lopussa eläkettä sai kaikkiaan 1 586 000 henkilöä. Heistä 55 prosenttia eli 874 000 henkilöä oli naisia.
Kaikista eläkkeensaajista kolme viidesosaa sai pelkkää työeläkettä, kolmasosa sai työeläkkeen ohella myös Kelan eläkettä ja kuusi prosenttia sai ainoastaan Kelan eläkettä.
Miehistä yli kaksi kolmasosaa sai vain työeläkettä ja neljäsosa sai sen ohella Kelan eläkettä. Naisista runsas puolet sai vain työeläkettä ja kaksi viidesosaa sai samanaikaisesti myös Kelan eläkettä.
Pelkkää Kelan eläkettä saavien osuus oli yhtä suuri miehillä ja naisilla.
Eläkkeensaajista valtaosa sai vanhuuseläkettä. Vanhuuseläkkeensaajia oli vuoden 2017 lopussa 1 340 000.
Lähde: www.etk.fi/

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä