Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Koodaavat mimmit täydentävät osaajapulaa

Valamis isännöi 2. lokakuuta Joensuussa järjestettävää Mimmit koodaa -launch etästudiota. – Kyse on todella tärkeästä aiheesta, Iita Hirvonen toteaa. Valamis isännöi 2. lokakuuta Joensuussa järjestettävää Mimmit koodaa -launch etästudiota. – Kyse on todella tärkeästä aiheesta, Iita Hirvonen toteaa.
– Ohjelmistoalalla on perinteisesti ollut maine miesten alana, mutta sellaisesta asenteesta ollaan vähitellen pääsemässä eroon: kyllähän me kaikki tiedämme, että sitä koodia ei peniksellä tehdä, eikä itse asiassa kenenkään sukupuolielimillä, Ohjelmistoyrittäjät ry:ssä toimiva Milja Köpsi naurahtaa.

Kun Köpsin 23-vuotias koodaajakollega kertoi, että tältä on edelleen kysytty tämän halusta työskennellä naisena miesten alalla, Köpsi kimpaantui.

– Silloin päätimme ryhtyä kehittelemään Mimmit koodaa -hanketta. Nyt olen viemässä eteenpäin sanomaa ohjelmointialan koulutusmahdollisuuksista niille 2  500 mimmille, jotka uutiskirjelistallamme ovat, Köpsi kertoo.

Köpsi ei kuitenkaan ota kunniaa hankkeesta itselleen.

– Tämä kaikki lähti liikkeelle Vlada Laukkosesta, joka päätti aikoinaan opiskella itse koodausta, jotta saisi haluamansa työpaikan. Itse opiskellessaan hän kohtasi haasteita, joiden vuoksi hän perusti Facebookiin Ompeluseura LevelUp Koodarit -ryhmän samankaltaisille naisille, Köpsi kertoo.

Laukkonen otti yhteyttä Ohjelmistoyrittäjiin, jotka päättivät ryhtyä tuumasta toimeen.

– Asia kosketti meitä hyvin läheisesti, sillä ohjelmistoalalla on mittava osaajapula. On arvioitu, että alalta löytyisi saman tien työpaikka noin 8  000 valmiille koodaajalle, Köpsi selostaa.

Köpsin mukaan kaksikymmentä prosenttia alalla työskentelevistä ammattilaisista on naisia.

– Heistäkin suoraa koodia kehittää vain kymmenen prosenttia, Köpsi huomauttaa.

Mimmit koodaa -hanke starttasi virallisesti keväällä 2018. Ohjelmistoyrittäjät ovat järjestäneet ohjelmoinnista kiinnostuneille naisille työpajoja ja esittelytilaisuuksia, jotka ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.

– Kun Vlada otti meihin yhteyttä, oli hänen perustamassa Facebook-ryhmässään 600 henkilöä. Nyt sielläkin on reilut 2  300 naista, Köpsi iloitsee.

Mimmit koodaa saapuu nyt myös Joensuuhun 2. lokakuuta Tiedepuistolla pidettävän launch-tapahtuman myötä. Tapahtumaa isännöi Valamis.

– Kysyntä tapahtumille on ollut todella kovaa myös maakunnissa, eikä Joensuussa vielä ole ollut esittelytilaisuutta. Kyse on todella tärkeästä aiheesta, toteaa HR-koordinaattori Iita Hirvonen Valamikselta.

Ohjelmistoyrittäjät ry keräsi tämän vuoden keväällä alalla työskenteleviltä naisilta kokemuksia siitä, kuinka he ovat päätyneet alalle ja mitä matkan varrella on tapahtunut.

– Taustalla on valitettavasti hirvittävän paljon asenteellisuutta: koulussa ei ole kannustettu tyttöjä matemaattisille tai luonnontieteellisille aloille, ja opinto-ohjaajat ovat jopa sanoneet, että tämä on miesten ala. Vanhemmat ovat saattaneet ostaa tietokoneen vain perheen poikien käyttöön, eikä tyttöjä ole tutustutettu siihen millään tapaa, Milja Köpsi luettelee.

Myös Iita Hirvonen alleviivaa asenteita stereotyyppisistä miesten ja naisten ammateista.

– Luultavasti asia juontuu aika syvään juurtuneista ajatuksista siitä, missä naiset ovat hyviä ja missä miehet ovat hyviä, Hirvonen pohtii.

Hirvosen mukaan Valamiksella on ollut koko syksyn ajan useampi koodaajan paikka avoinna.

– Tällä viikolla avautui taas yksi paikka, joten osaajille on kova tarve. Suurin osa hakijoista on ollut miehiä, mutta mukana on ollut myös muutama nainen. Etenkin nuoremmissa hakijoissa alkaa koko ajan isompi prosentti olla naisia, mikä kertoo myös toivottavasti naisten kasvavasta kiinnostuksesta alaa kohtaan, Hirvonen toteaa.

Osaava ohjelmoija ei välttämättä tarvitse tutkintoa saadakseen töitä: Iita Hirvosen mukaan Valamiksella ei haastattelutilanteessa tuijoteta papereita vaan lähinnä sitä, kuinka osaava henkilö on.

– Alalla on todella paljon harrastuneisuutta, ja ohjelmoinnissa pääseekin nykyisin helposti alkuun verkosta löytyvillä ohjeilla ja ohjelmilla, Hirvonen kertoo.

Milja Köpsin mukaan työvoimavajeen täyttämiseksi olisi relevanttia pohtia myös muuntokoulutusta.

– On kuitenkin olemassa vanhaa atk-pohjaista osaajaporukkaa, jonka osaamisen voisi päivittää nopeastikin, Köpsi pohtii.

Köpsi toivoo sekä lasten vanhempien että koulujen henkilökunnan kiinnittävän asiaan entistä enemmän huomiota.

– Varsinkin opettajilla ja opoilla on todella suuri vastuu puhua asioista tasa-arvoisesti ja ohjata jengiä taitojen ja osaamisen mukaan. Elämme nyt sellaista murrosvaihetta, jossa älämölön pitäminen on hirveän tärkeää, jotta yhteiskunta reagoi, Köpsi summaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä