Julkaistu    |  Päivitetty 
Karjalainen

Tutkimusta ja järjestötyötä tasa-arvon puolesta

Filosofian ja kasvatustieteen maisteri Erja Laakkonen väitteli kesäkuussa aikuiskasvatustieteen alalta. Väitöstutkimuksessaan Laakkonen tarkastelee 25–35-vuotiaiden naisten kokemuksia ja käsityksiä aikuisuudesta.

Samoja teemoja Laakkonen käsitteli jo gradussaan.

–  Aikuisuuden ja nuoruuden välistä rajaa on kyllä tutkittu paljon, mutta nuoria aikuisia on tutkittu kulttuurisesta näkökulmasta aika vähän. Ensin lähdin selvittämään, mitä aikuisuuden kriteerit olivat. Sieltä nousi aika tuttuja asioita, eli on asuntolaina, käydään päivätöissä ja solmitaan parisuhde, Laakkonen kertoo.

Haastatelluille naisille aikuisuudessa tärkeää on vapaus, liikkuvuus, ja omannäköinen elämä, mutta samalla arvostetaan myös vastuunkantoa ja omien asioiden hoitamista.

Laakkosen mukaan naiset tasapainottelevat ihailtavallakin tavalla erilaisten ristiriitojen välillä. Jatkossa Laakkosen toiveissa on jatkaa tutkimuksen tekoa.

–  Naistenlehdissä on aika paljon irtiottotarinoita, joissa rikotaan perinteistä elämänkulkua pisteestä toiseen. Jatkossa haluan setviä enemmän juuri tätä teemaa, että kuinka naistenlehtien irtiottotarinat nivoutuvat siihen, että ihmisten elämänkulut ovat entistä monimuotoisempia.

Laakkonen toteaa, että ulkonäköpaineet ja tutut normit ja perinteet ovat edelleen elinvoimaisia.

Biologisen kellon lisäksi nuorten naisten elämässä on läsnä sosiaalinen kello.

–  Omaa elämänkulkua ja saavutuksia verrataan kavereihin tai naistenlehtien tarinoihin. Biologinen kello tuli aineistoissa esille, sillä se on kuitenkin naiserityinen asia. Leikkimielisyyteen verhottua kiukkuakin esiintyi, että miksi miehet saavat hankkia lapsia milloin vaan ja meillä on kiire, Laakkonen kuvailee haastattelujen teemoja.

–  Omat käsitykset omasta iästä ja elämänvaiheesta eivät aina istu yhteen biologisen kellon kanssa, hän toteaa.

Väitöskirjan aineistoissa nousee esiin myös nuorten naisten työelämän muuttuminen. Laakkonen kertoo, että uran sijaan voidaan puhua monipolvisesta matkasta työmarkkinoilla.

Monet haastatelluista naiset esittivät oman ammatti-identiteettinsä hyvin joustavana ja monitahoisena.

–  Työttömyyttä on toki paljon, eivätkä nämä naiset suhtaudu naiivin luottavaisesti toimeentuloon. Silti puhuttiin esimerkiksi enemmän freelancer-työstä eikä niinkään pätkätöistä. Tulokulma oli erilainen kuin odotin, Laakkonen valottaa.

Akateemisen työn lisäksi Laakkonen on pitkän linjan järjestöaktiivi.

Järjestöistä hän on aktiivisesti mukana Animaliassa, Joensuun Feministeissä ja Kohtuusliikkeessä.

Eläinsuojelutyö on ollut Laakkoselle pitkään ykkösjuttu. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei yhden auttaminen ole toisilta pois.

–  On tutkimuksellisesti todettu, että järjestöaktiivisuus kasaantuu. On huono argumentti sanoa jollekin, että miksi teet tätä työtä, kun tuolla kärsitään, sillä henkilö on varmaan monessa muussakin mukana, Laakkonen toteaa.

Laakkoselle feminismi on samalla naisasiaa ja ihmisoikeuskysymys.

–  Sydäntä lähellä oleva teema on sukupuolten moninaisuus. Olipa ihminen mitä sukupuolta hyvänsä, hänellä pitäisi olla mahdollisuus elää ilman väkivallan pelkoa. Väkivallan uhka, jota esimerkiksi transihmiset kohtaavat on minulle yksi syy olla feministi, Laakkonen painottaa.

Järjestötyö on Laakkosen mukaan hyvä keino vaikuttaa ja olla osa suurempaa kokonaisuutta.

–  Maailmassa on niin paljon kärsimystä, ettemme kaikki voi osallistua kaikkiin taisteluihin. Pitää valita ne, joihin itsellä on motivaatiota ja jaksamista. Tärkeintä on, että tekee jotain. Yhdelle eläimelle tai ihmisille sillä on merkitystä, Laakkonen muistuttaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä