Julkaistu    |  Päivitetty 
Karjalainen

Sipulit - itkettävän hyvää

Sipuli on melkein joka kokin keittiössä ja sillä maustetaan hyvin monenlaisia ruokia. Vuoden 2015 nimikkovihannekseksi valitun sipulin valtteja ovat maku, terveellisyys, ekologisuus, monikäyttöisyys ja hinta.

Sipuleita on monenlaisia ja sopivasti eri lajeja yhdistelemällä satoa saadaan keväästä loppusyksyyn. Sipulit saavat tyypillisen makunsa rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä.

Jonkin verran näitä sulfidipitoisia aineita vapautuu jo sipulia pilkottaessa. Tämä saa herkästi kyyneleet valumaan silmistä. Joidenkin kokemusten mukaan sipuli itkettää vähemmän, kun sipuleja pidetään ennen silppuamista jonkin aikaa kylmässä vedessä tai pakastimessa.

Tutuimmat sipulit ovat pyöreä tai litteänpyöreä keltasipuli sekä voimakkaan värinen punasipuli. Molemmat ovat kepasipuleita.

Aromikas ryvässipuli oli viime vuosisadan puoliväliin saakka tärkein sipulimme, mutta se sai väistyä satoisamman kepasipulin tieltä.

Toinen 5–10 sivusipuleiksi jakaantuva gourmet-sipuli on ranskalaisesta keittiöstä tuttu salottisipuli. Uudempia tulokkaita ovat miedot jättisipulit, ryhmä kepasipulin isokokoisia lajikkeita, jotka parhaimmillaan kasvavat kilon painoisiksi. Saman lajin pienikokokoinen muunnos on puolestaan hillosipuli, jonka sipuliosa kasvaa vain parisenttiseksi.

Salaatti- eli vihersipuleiksi kasvatetaan pienen sipuliosan kehittävää kepasipulilajiketta sekä satoisampaa pillisipulia, jonka tyveen ei muodostu sipulia. Nämä tuottavat satoa jo alkukesällä.

Kevään ensimmäiset vihreät sipulinvarret saadaan kuitenkin lumen alta paljastuvista monivuotisista ilma-, pilli- ja ruohosipuleista.

Purjo on mieto, maitomaisen makea sipuli, jota on kutsuttu jopa sipulien kuningattareksi. Purjon lehtien tyvi kasvaa lieriönmuotoiseksi tupeksi.

Kun purjo mullataan, maan alla kasvanut osa pysyy valkoisena. Voimakasarominen valkosipuli eli kynsilaukka on viimeisten vuosikymmenien aikana vallannut keittiömme.

Aluksi neuvottiin pyyhkimään salaattikulhon reunat halkaistulla valkosipulilla, nykyisin ruokiin lisätään useampia kokonaisia kynsiä. Itse kasvatetuissa kesä- tai talvivalkosipuleissa on useasti voimakkaampi aromi kuin kaupasta ostetuissa. Niin purjo kuin valkosipulit tarvitsevat runsaasti ravinteita.

Sipuleissa on myös monivuotisia sipuleita kuten muun muassa ilmasipuli, jonka ensimmäiset paksut lehdet työntyvät maan pinnalle heti, kun lumi on sulanut. Lehtiä kerätään keväästä pitkälle syksyyn. Loppukesällä versojen päihin kehittyy pieniä voimakkaanmakuisia latvasipuleita, joita käytetään mausteena.

Ilmasipulikasvusto jaetaan ja istutetaan uudelleen viiden vuoden välein. Keväästä syksyyn satoa antaa ruohosipuli, jota lisätään siemenestä ja jakamalla.

Ruohosipuli viihtyy multavassa maassa ja kosteutta riittää parhaiten puolivarjoisassa paikassa. Ruohosipuli viihtyy myös parvekelaatikossa ja ruukussa.

Lisää aiheesta http://www.martat.fi ja sipuleita voi tulla katsomaan myös Kukkolan näytepuutarhaan neuvonta-illassa tiistaina 30. kesäkuuta kello 18, jolloin aiheena ovat muun muassa rikkakasveista iloa ja surua, vettä janoisille -kasteluvinkit ja miniatyyripuutarhan perustaminen kenkään (tuo oma kenkä mukanasi). Tervetuloa!

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä