Julkaistu    |  Päivitetty 
Maija Palojärvi

Oppiminen jatkuu läpi elämän

Lehtori Heikki Saari tunnustaa, että itse hän ei ollut aikoinaan aivan kiltti opiskelija. Lehtori Heikki Saari tunnustaa, että itse hän ei ollut aikoinaan aivan kiltti opiskelija.

Yhden lukuvuoden jälkeen eläkkeelle jäävä Heikki Saari aikoo seuraavaksi opetella olemaan tekemättä mitään.

 

Yli kolmekymmentä vuotta Joensuun normaalikoulussa fysiikan ja kemian lehtorina työskennellyt Heikki Saari katsoo maailmaa usein kameran linssin läpi. Lempikohteita löytyy niin kotimaasta kuin maailmaltakin.

 

Mikä vaikutti aikanaan uravalintaasi?

Täytyy sanoa, että varmaan ihan tuuri. Alun pitäen minusta ei suinkaan pitänyt tulla opettajaa, vaan fyysikko, mutta sitten jossain vaiheessa huomasin, että opettaminen onkin mukavaa.

Millainen oppilas ja opiskelija olit itse?

En ollut ainakaan kiltti, vaan päinvastoin, aika villi! (Nauraa.) Olin kuitenkin sillä tavalla kiltti, etten kiusannut oppilaita ja opettajia, vaan meillä oli aina sellaisia pieniä jekkuja, joita tehtiin.

Millä mielin odotat eläkkeelle siirtymistä?

Ihan hyvällä mielellä. Minulla on paljon harrastuksia, mutta tietysti vähän tuntuu haikealta lähteä.

Luontokuvaus on kuulemma lähellä sydäntäsi. Mitkä kohteet tai kuvausmatkat ovat jääneet erityisesti mieleesi?

Kaikkein mieleenpainuvimpia ovat kohteet, jotka ovat tässä lähellä, eli Patvinsuo ja Koli. Niillä käyn monta, monta kertaa vuodessa. Sitten ulkomailta jos mainitaan, niin Abiskossa Ruotsissa olemme olleet oppilaiden kanssa. Se on upea paikka ja siellä on tullut kuvattua paljon. Englannissa taas Järviseutu on tosi upea.

Onko sinulla jotain tiettyä teemaa tai kohdetta, joka kiinnostaa?

Aikaisemmin kuvasin pelkästään kasveja, mutta nyt kuvaan melkein pelkästään maisemia.

Mitkä rutiinit kuuluvat jokaiseen päivääsi?

Tähän asti on kuulunut työnteko. Sen lisäksi, että olen opettanut, olen tehnyt oppikirjoja, eli voisi sanoa melkein niin, että olen tehnyt ympäri vuoden töitä. Nyt tietysti, kun näitä hommia ei ole, niin aika paljon tulee kuvattua, käsiteltyä kuvia ja oltua yhteydessä ystäviin.

Mitkä asiat ovat viimeksi ilahduttaneet tai piristäneet erityisen paljon?

Kyllä minua piristävät oppilaat ja heidän menestyminen ja kehittyminen. Vaikka monet sanovat, että nuoriso on mennyt huonompaan suuntaan, niin voisin sanoa päinvastoin, kyllä paljon parempaan suuntaan on mennyt. Tietysti myös se piristää kummasti, jos saa hyviä valokuvia.

Kolme lempipaikkaasi maailmassa?

Patvinsuo, Koli ja Joensuusta Kuhasalo.

Jatka lausetta:  Tämän vuoden aikana aion…

...harjoitella eläkkeelle jäämistä.

Mistä saavutuksistasi tai valinnoistasi olet eniten ylpeä?

Tästä opettajan hommasta.

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen Joensuusta?

Kaunis kaupunki.

Mikä asuinympäristössäsi on parasta?

Vehmaus ja monimuotoisuus.

Onko sinulla jotain yllättävää tai odottamatonta harrastusta, lempibändiä tai muuta kiinnostuksen kohdetta?

Lempibändejä on vaikka kuinka paljon! Biffy Clyroa olen kuunnellut aika paljon ja tällä hetkellä kuuntelen myös näitä vanhempia, kuten Procol Harumia ja Van Morrisonia; sekä uutta että vanhaa tasapuolisesti. Sellainen epätodennäköinen harrastus minulla on kuin pilates. Sitä harrastan kerran viikossa.

Mitä asioita haluaisit kehittää tai parantaa omassa arjessasi?

Kun on tehnyt työtä melkein koko elämänsä, niin tulee olemaan haaste oppia olemaan tekemättä yhtään mitään.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä