Ei enää ei-toivottuja kissanpentuja

Tosiasiassa leikattu kissa voi olla hyvä hiirikissa ja kastrointi ehkäisee kollikissan merkkailua sekä aggressiivisuutta. Myös naaraskissaa sterilointi rauhoittaa ja pienentää kohtutulehduksen, kiima-anemian ja nisäkasvaimien riskiä. Vapaasti ulkoilevalla, lisääntymisikäisellä naaraskissalla on myös suuri riski saada tartuntatauteja, tai sylki- ja sukupuoliteitse levittyviä viruksia kuten kissaleukoosi ja kissan immuunikato.

Naaraskissan ei ole myöskään tarpeellista saada pentuja ennen leikkauttamista.

–  Ulkoilevan kissan leikkauttamisella voidaan ehkäistä satojen ei-toivottujen kissanpentujen syntyminen, Suomessa ja Virossa kissojen ja koirien auttamiseksi toimivan eläinsuojeluyhdistys Rekku Rescue ry:n tiedottaja Millie Anttila korostaa.

Suomessa hylätään tai lopetetaan ihmisten piittaamattomuuden takia arviolta 20  000 kissaa vuosittain.

Rekku Rescuen yhtenä keskeisimmistä tavoitteista on ennaltaehkäistä mahdollisimman monen ei-toivotun, kodittoman kissan syntyminen järjestämällä leikkaustapahtumia eri puolella Suomea ja tiedottamalla kissojen leikkauttamisen tärkeydestä.

Pohjois-Karjalassa yhdistyksellä on meneillään kaksi maatiaiskissojen leikkauskampanjaa: viime lokakuussa käynnistynyt Keski-Karjalan leikkauskampanja sekä huhtikuussa aloittanut Pohjois-Karjalan kampanja, jossa ovat mukana Liperin, Viinijärven ja Polvijärven paikalliset eläinlääkärit. Yhdistyksen toiveena on löytää myös muilta paikkakunnilta yhteistyöeläinlääkäreitä.

–  Mielestämme kissojen leikkaustapahtumat ovat avainroolissa kissakannan lisääntymisen hallinnassa, Millie Anttila sanoo.

Rekku Rescuen tukemat leikkauskampanjat on kohdennettu kissastaan hyvin huolehtiville ihmisille, joilla on vaikeuksia järjestää leikkaukseen tarvittava raha. Yhdistyksen tukemana kollikissan kastraation hinta on 25 euroa, naaraskissan sterilisaatio maksaa 45 euroa. Hintoihin sisältyy mikrosiru, joka toimii lemmikin tunnisteena, jos kissa katoaa tai karkaa. Tavallisesti leikkauksen sekä sirutuksen yhteishinta on pitkälti yli sata euroa.

Joensuun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan Hanna Heimosen mukaan muun Suomen tavoin myös Joensuussa on tarvetta kissojen leikkauttamisen rahalliseen avustamiseen. Eläinsuojeluyhdistykseltä kysellään jonkin verran, voisiko se kustantaa kissan leikkauksen vähävaraisuuteen vedoten. Ilman ulkopuolista rahoittajaa toimivalla yhdistyksellä ei ole kuitenkaan rahallisia resursseja tällaiseen toimintaan.

–  Yhdistyksellä on omia uutta kotia etsiviä eläimiä, joiden eläinlääkärikulut nielevät rahaa, jota emme eläimistä perittävillä kulukorvauksilla saa katettua, Heimonen huomauttaa.

Hän pitää Pohjois-Karjalan kissanomistajien tilannetta siinä mielessä esimerkiksi Etelä-Suomea parempana, että meillä on käytettävissämme laadukkaat kunnalliset eläinlääkärit, jotka ovat eläinlääkäriketjuja huomattavasti edullisempia.

–  Ihmiset valitettavan usein hankkivat lemmikin miettimättä, että eläimestä koituu ruokinnan lisäksi muita kuluja, ei ainoastaan sterilointi- tai kastrointikuluja, vaan lemmikki mitä luultavammin tarvitsee elämänsä aikana muutakin hoitoa eläinlääkärissä. Ajattelemattomaan kissan hankintaan vaikuttavat varmasti ilmaiset kissanpennut, Heimonen täydentää.

Saman on havainnut myös Susirajan eläinkotiyhdistyksen Hanne Ihanus.

Eläinkotiyhdistykseltä leikkaustukea ei ole kyselty, mutta lisääntymisikään varttuneita, kiimassaan kärvisteleviä tai merkkailun aloittaneita nuoria kissoja omistajat haluaisivat varsinkin keväisin siirtää eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin ”ongelmatapauksina”.

–  Ratkaisuhan olisi ehdottomasti kissan leikkauttaminen. Kun kissa tulee lisääntymisikään, siitä koetaan helpommaksi luopua, sillä kissan voi vaihtaa uuteen. Kissan arvostus ei ole mielestäni noussut mitenkään erityisesti, Ihanus harmittelee.

Pohjois-Karjalassa kissapopulaatiot ovat edelleen iso ongelma. Kissa voi saada pentuja jopa kolmesti vuodessa, ja kerralla se synnyttää keskimäärin neljä jälkeläistä. Naaraskissa tulee sukukypsäksi 4–12 kuukauden ikäisenä.

–  Hyvin usein uros jätetään leikkauttamatta ajatuksella, että eihän se tee pentuja. Mutta kyllä urostakin lisääntymiseen tarvitaan, Ihanus kiteyttää.

Kesä on kissanpentujen sesonkiaikaa. Eläinsuojeluyhdistysten puhelin alkaa käydä kuumana vasta syksyllä, kun ensin on pitkin kesää seurattu puolivillin tai naapurin kissan halkopinoon tekemien pentujen touhuiluja. Koska pennut ovat söpöjä, niistä ei ole haluttu ilmoittaa minnekään.

–  Sitten syksyllä iskee huoli, ovatko kissat sittenkään kenenkään ja pitäisiköhän niille tehdä jotain, Ihanus päättää.