Julkaistu    |  Päivitetty 
Anna Tenhu

Mies ei katso hyvällä, jos nainen juo kuin mies

Nainen häpeilee juomistaan ja hakee apua kaikkiin muihin ongelmiinsa, paitsi alkoholismiin. Nainen häpeilee juomistaan ja hakee apua kaikkiin muihin ongelmiinsa, paitsi alkoholismiin.
Onko suomalainen nainen käsittänyt tasa-arvon väärin, kun nainen juo nykyisin kuin mies?

Suomalaisten naisten alkoholinkäyttö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan kuusinkertaistunut viimeisen 40 vuoden aikana. Enää vain 10 prosenttia naisista on täysraittiita.

Naisten alkoholinkäyttöön liittyvät terveyshaitat lisääntyvät etenkin ikääntyvillä naisilla.

Kun nainen juo alkoholia, pyrkii hän huuhtomaan samalla alas työelämän paineita, lähisuhdeongelmia, perinteisiä naisen roolimalleja sekä stressiä.

Runsaasti juovan naisen rinnalla on usein mies, jolla on alkoholiongelma. Nainen häpeää ja salailee juomistaan, ja hän saattaa vuosikausien ajan hakea apua fyysisiin tai psyykkisiin ongelmiinsa, mutta ei kykene myöntämään ja siten käsittelemään alkoholismiaan.

Päihdehoitokoti Tuhkimon perustaja Raija Lindberg tietää, että nainen myöntää mieluummin mielenterveysongelmat kuin alkoholismin.

Mies taas myöntää herkemmin alkoholismin mutta ei mielenterveysongelmia.

– Alkoholismi on kieltämisen sairaus. Aika jota elämme aiheuttaa naisille kamalia paineita, on loppuun palamista, kiirettä tai liian suuri vastuu arjesta.

–  On inhimillistä etsiä siihen helpotusta alkoholista, vaikka se onkin keinona yksi haitallisimmista.

Parisuhteen kannalta selkeä ero on Lindbergin mukaan siinä, että mies ei katso naisen juomista niin kauan kuin nainen miehen.

Tämä on myös yksi siihen, miksi naiset salailevat juomistaan ja hakevat apua alkoholista aiheutuviin ongelmiinsa, mutta eivät varsinaiseen syyhyn, eli alkoholismiin. On helpompi valitella fyysisiä kolotuksia ja vaikka univaikeuksia kuin pohtia, voisivatko kivut johtua päihteistä.

Tuhkimossakin on hoidossa monia äitejä, joiden alkoholisoituminen on tapahtunut kuin huomaamatta vuosien saatossa. Lindbergin mukaan kipulääkkeiden ja alkoholin yhdistelmä ei sekään ole tavaton päihdekuntoutuksissa olevilla naisilla.

– Kun lapset menevät nukkumaan, niin otetaan omaa aikaa viinilasillisen äärellä. Taustalla on naisten kohdalla monesti hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua.

– Yli puolet asiakkaistamme on kokenut henkistä, seksuaalista ja fyysistä hyväksikäyttöä ihmissuhteissaan, kertoo Tuhkimon terveydenhoitaja Maria Pesonen.

– Alkoholi on ollut selviytymiskeino ja salakavalasti etenevä sairaus, johon perheen lapset valitettavasti sopeutuvat.

Pesosen mukaan lapsi on viimeiseen asti lojaali vanhemmilleen, koska omat vanhemmat ovat ainoat vanhemmat, jotka lapsella on.

Perhejouluun latautuu paljon tunteita. Jos lapsuuden perheessä on jouluisin juotu alkoholia, periytyy tapa herkästi myös aikuisuuteen.

– Meillä on asiakkaina lapsia, joiden äidit ovat sitä sukupolvea, jonka naiset saivat juoda vapaasti, Raija Lindberg kertoo.

– Tuhkimoon tulee yleensä jouluksi useita entisiä asiakkaita. Ne asiakkaat jotka ovat saaneet raittiudesta kiinni, eivät välttämättä halua enää palata aikuisiällä lapsuudenkotiinsa joulua viettämään, jos siellä käytetään edelleen alkoholia.

Lindbergin mukaan naisia ei kuulla tarpeeksi esimerkiksi lääkärin vastaanotolla, joten sen takia päihdehoitokodin työntekijä on useimmiten mukana lääkärin vastaanottokäynnillä.

– Jos asiakkaan papereissa näkyy, että on päihdeongelma, niin suhtautuminen lääkärin vastaanotolla on liian usein tuomitsevaa ja kielteistä.

Lindberg harmittelee erityisesti sitä, että lääkärikoulutuksessa ei opeteta paremmin päihderiippuvaisen asiakkaan kohtaamista.

Tuhkimoon saattaa yöaikaan tulla puhelu, jossa humalainen nainen pyytää apua itselleen.

Lindbergin mukaan ainoa keino on neuvoa soittamaan A-klinikalle selvin päin seuraavana päivänä, sillä ei ole olemassa päivystyksen lisäksi tahoa, johon akuutit tapaukset voidaan ohjata saamaan keskusteluapua heti.

– Vielä vuosikymmen sitten tilanne oli sikäli hyvä, että A-klinikalla sai keskusteluapua vaikka heti. Nykyisin aika saatetaan antaa pitkän ajan päähän. Kun tilanne on päällä, apua pitäisi saada välittömästi kierteen katkaisemiseksi, Lindberg harmittelee.

Viinejä ajetaan nyt kovasti ruokakauppoihin. Minkälaisen viestin se välittää naiselle, joka jo nyt tuntee syyllisyyttä juomisestaan ja joutuu salailemaan päivittäistä viiniannostaan?

Kun viinin ostaminen helpottuu, helpottaa se osaltaan alkoholiongelman kieltämistä.

Raija Lindberg esittää aidon huolensa hallituksen aikeista höllentää alkoholinlainsäädäntöä.

Maria Pesonen on samoilla linjoilla.

–  Yhteiskunnalla on vastuu, sitä ei voi sysätä alkoholistille.

Kenellä on taipumusta riippuvuuteen, vaarat retkahtamiseen ovat todelliset, kun viinipullo on maitohyllyn vieressä.

Usein kuulee kysyttävän, miksi terveiden ihmisten pitäisi kärsiä sen takia, että joku on alkoholisti eikä osaa käyttää alkoholia oikein.

– Mitä sillä edes tarkoitetaan, kun käytetään alkoholia oikein? Itse en ole miettimälläkään keksinyt yhtään järkevää syytä edes kohtuukäytölle, Lindberg pohtii.

Kun alkoholisti retkahtaa juomaan, sitä seuraa usein juomisen suunnittelu, eräänlainen retkahduksen petaaminen.

Lindbergin mukaan päihdehoidossa yksi apuvälineistä on tunnepäiväkirjan pitäminen, johon kirjataan tuntemuksia , jotka edeltävät retkahtamista. Tunnepäiväkirjan pitämistä voi harjoitella kotioloissakin ilman päihdehoitoa, mutta Lindbergin mukaan alkoholismin kieltäminen on usein niin voimakasta, että se ei välttämättä onnistu. Lindberg ihmettelee myös kaksinaismoralismia, joka vallitsee lainsäädännössä.

– Tupakoinnista on tullut suurin paheista, mutta tupakan takia lapsia ei ole otettu huostaan, eikä tupakan takia ole kärähdetty ratista.

–Joidenkin tutkimusten mukaan osa alkoholismiin sairastuneista voi palata kohtuukäyttäjiksi, mutta me emme usko sen olevan mahdollista. Riskikäyttäjien kohdalla tilanne on eri. Alkoholismissa aivojen mielihyväkeskuksen toiminta on jo muuttunut niin, että kohtuukäyttöön palaaminen on vaikeaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä