Paperiton ja koditon, mutta elossa

Näin pohtii Hussein, joka etsii paikkaa, jossa voisi elää rauhassa ja rakentaa elämän uudelleen.

Irakissa se ei tällä hetkellä ole mahdollista. Basran kaupungista kotoisin oleva Hussein pakeni väkivaltaa Suomeen viime vuoden lokakuussa.

–Lähteä täytyi, koska elämä Irakissa kävi hengenvaaralliseksi. Minua on ammuttu. Lisäksi menetin perheeni, sanoo Hussein.

Irak on ollut rauhaton jo pitkään sotien takia. Husseinin mukaan kaduilla liikkuu puolisotilaallisia miliisijoukkoja, jotka ovat vaarallisia kaikille. Autopommi-iskuista sekä muista hyökkäyksistä saamme Suomessakin lukea harva se päivä.

Sekasortoa täydentää heikko keskushallinto ja Irakin miljoonat sisäiset pakolaiset. Yhteiskunnallisia rakenteita tai turvaverkkoja, kuten me ne ymmärrämme, ei Irakissa ole.

Husseinin kaltaiset paperittomat ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt ovat Suomessa yhä yleistyvämpi ilmiö.

Husseinin tapauksessa tilanne on kuitenkin se, että Irakin kanssa ei ole palautussopimusta. Kotiinpaluu tällä hetkellä ei hänen mukaansa olisi muutenkaan vaihtoehto.

Kielteisen päätöksen saaneena hän ei kuitenkaan Suomessa pääse osaksi yhteiskuntaa, joten nyt hän elää asunnottomana, kuten kaupunki hänet virallisesti luokittelee.

–Hyvien ihmisten ansiosta ei sentään tarvitse asua talven aikaan kadulla, Hussein sanoo.

Maahanmuuttoviranomaisten linjaukset ovat herättäneet viime aikoina julkisuudessakin paljon kysymyksiä. Tämänhetkisen virallisen linjauksen mukaan joihinkin Irakin osiin, kuten maan pääkaupunkiin Bagdadiin, voi palata. Silti ulkoasianministeriö kehottaa välttämään kaikkea matkustamista Irakiin.

Aivan yksinkertainen asia ei ole myöskään se, miten kotiseutu- ja perhekeskeisessä kulttuurissa elänyt ihminen pärjäisi yksinään vieraassa ja levottomassa suurkaupungissa ilman sukunsa tukea.

Joensuussa toimii organisatioita, kuten Paperittomien tuki -verkosto, jotka yhdessä kaupungin kanssa pyrkivät selvittämään kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten kohtaamia haasteita.

Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksestä sanoo, että Joensuussa ollaan monia muita kaupunkeja edellä paperittomien kohtelussa. Heille tarjotaan ruokarahaa ja tarvittaessa osoitetaan paikka asunnottomien yömajasta.

Lisäksi peruskouluikäiset lapset pääsevät Joensuussa myös kouluun. Yöpaikassa ei kuitenkaan voi olla kuin iltayhdeksästä varhaiseen aamuun. Päivä täytyy kuluttaa sitten milloin missäkin.

Käytännön tasolla Paperittomien tuki -verkosto organisoi muun muassa vapaaehtoistoimintaa paperittomien hyväksi ja neuvoo ihmisille, mistä ruoka-apua on saatavilla.

Ville Elonheimo kertoo, että joissain Etelä-Suomen kaupungeissa paperittomat saavat myös rajoitettuja terveydenhoitopalveluita.

–  Joensuussa vapaaehtoisvoimin pyörivä Joensuun Global Clinic tarjoaa terveydenhoitopalveluita paperittomille henkilöille. Kaiken kaikkiaan valtakunnallinen tilanne ei kuitenkaan ole hyvä Suomessakaan, joka on perinteisesti tunnettu ihmisoikeuksia kunnioittavana valtiona.

Tilanteeseen pitäisi Elonheimon mukaan saada kestävä ja pysyvä ratkaisu.

–Tavoitteena on yksinkertaisesti inhimillinen elämä.   Epävarmuudessa ja kiertolaisena eläminen on stressaavaa, eikä tulevaisuuden varalle voi tehdä minkäänlaisia suunnitelmia.

–  Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön tukeminen on tavallaan ”viimeinen vaihtoehto”, jos oleskelulupaa tai turvallista kotiinpaluuta ei pystytä mahdollistamaan. Inhimillisyydestä ei kuitenkaan tingitä, Elonheimo painottaa.

Maahanmuuttovirasto suunnittelee lieventävänsä tiukkaa linjaansa turvapaikkojen suhteen.

Helsingin hallinto-oikeus kumosi hiljattain yhden irakilaisen turvapaikanhakijan saaman kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Päätös voi enteillä muutosta maahanmuuttoviraston linjauksissa, sillä se seuraa päätöksenteossaan hallinto-oikeuden linjaa.